Talvea odotellessa

Vaikka se tällä hetkellä tosi epätodennäköiseltä tuntuukin, jossain vaiheessa pakkanen ja lumipyry yllättää taas. Sen vuoksi kannattaa jo nyt varautua, ja alkaa neuloa kerrastoa, jolla voi taistella kirpeää talvisäätä vastaan :)

Mä askartelin jo jonkin aikaa sitten talven ekan kaulurin. Hyvissä ajoin jo muistaakseni syyskuussa: eipä ole vielä ollut käyttöä… Kävin eilen kaverin luona iltakävelyllä, ja vedin päälle tuulipuvun (joojoo, noloo ja keski-ikäistä ja silleen), eikä ollut ollenkaan kylmä. On kuitenkin jo marraskuun loppupuoli! Pitäis käyttää toppahousuja ja karvalakkia. Ja kaiken lisäksi ens viikolla alkaa jo joulukuu! Enkä mä ole hankkinut vielä joulukalenteria. Ajattelin kerrankin tsempata asian suhteen, koska yleensä havahdun miettimään sitä joulukuun puolivälissä, ja totean että on vähän liian myöhäistä. Tiedän, että vois saman tien tyhjentää ekat 15 luukkua, mutta… Silti yleensä jätän ostamatta. Oon oikeestaan aika tylsä. 

Mutta asiaan, tämä on siis tavallinen putkimallinen (lettikuvioitu) kauluri, sen verran löysä ja iso että voi vetää vaikka hartioille ponchon tyylikseksi tai sitten tarpeen vaatiessa tällä tavalla myssyksi/ hupuksi jonkun lumimyräkän yllättäessä (kun haluaa vaikka estää korvien paleltumisen ja pois tippumisen).

 

… tai tarpeen tullessa vaikka tähän tyyliin naamariksi… 

Elwi tuli vähän kräshäämään kuvauksiin ja tiedustelemaan, eikö se olekaan mun suosikki talvipuuhka. Joojoo, olet olet… 

Ohjekin löytyy täältä: Mohairkauluri

Raitasukkia!

Jos joku on kovin urautunut aina tekemään samoja raidallisia villasukkia, tässä on pieni vinkki miten niihin saa helposti vähän vaihtelua. Enkä edes kritisoi perus raitasukkia, ne on pirteitä!

Saattaa ehkä huomata, että noi vasemman puoleiset sukat on ollu käytössä kauemmin? :) Laittamalla pienet tehosteraidat varsinaisten raitojen “ympärille” voi saada villasukkiin ihan uusia ulottuvuuksia ;) Näissä on periaatteessa käytetty päinvastaisia tehosteita: oikeanpuolimmaisessa tummaa tehosteraitaa ja punaisessa sukassa on taas vaaleita tehosteraitoja. Molemmat toimii, ja pienellä jutulla saa uutta ilmettä. Punaisissa sukissa on pitkä varsi, joka on taitettu kaksinkerroin, sinisten sukkien varsi on noin lyhyt. Siniraidalliset on Seitsemän Veljestä lankaa, punaiset on tehty jostain halppislangasta.

Btw, hyvä kantapäänteko-ohje löytyy Käspaikan sivuilta; siellä on hyvät ja havainnollistavat ohjeet, mikäli villasukan teko ei luonnistu ihan muistista :)

Näistä on helppo alottaa :) Joulu tulee, sukkatehdas käyntiin ja paketoimaan ;)

Tallinnassakin alkoi satamaan lunta, tai noh, RÄNTÄÄ… Viime viikonloppuna oli kyllä paremmat maisemat :)

Porot iltakävelyllä keskellä autotietä.

Tykkään talvesta, mutta olihan siellä aika kylmä kun toisena päivänä pakkanen kiristy miinus kolmeentoista… Päätipähän mun lettipipo ensimmäistä kertaa tositoimiin:)

Ompeluhaaste: Vuosijuhlamekko

Tänä vuonna olen TSOJ:n puheenjohtaja, joten vuosijuhlassa minun tulee olla kauniimpi, edustavampi ja muutenkin täydellisempi kuin koskaan aikaisemmin. Tietysti mekkoni tulee myös olla täydellinen. En oikein tykkää kaupassa myytävistä mekoista, koska ne näyttää jotenkin niin teollisilta. (Okei, toinen juttu on, että ne maksaa aika paljon.)

Päädyin tekemään vuosijuhlamekkoni itse, viimevuonnakin se oli itsetehty vaikkakin silloin se oli suurimmaksi osaksi ihana äitini joka sen kärsivällisesti kokosi kasaan. Tykkäsin viime vuoden mekostani ihan tosi paljon, ja käytin ihan vilpittömästi sanaa täydellinen! Harmaa väri oli päähänpisto kangaskaupassa, ja kaavoja yhdistelemällä muotoutui yksiolkaiminen mekko yksinkertaisella hameosalla.

Tein tuohon vyölle taakse vielä jonkinlaisen rusetin – kiireessä, joten lopputulos ei ollut kovin häikäisevä. Jokatapauksessa pieni yksityiskohta :)

Tän vuotiseen mekkoon oli ideana korsettiyläosa + saman mallinen alaosa kuin viime vuoden koltussa. Löysin mun viime vuoden hamekaavan, joten ei ongelmaa. Valitettavasti mun kissat oli löytänyt sen jo ennen mua, joten osa kaavasta oli sellaisina nättinä sentin viipaleina ja pienillä hampailla rei’itettynä.

Onneksi nää kaavat ei ole mitenkään kovin yksityiskohtaisia, joten ne oli helppo piirtää uusiksi.

Tässä tämänhetkinen tilanne:

 Okei, oikeasti homma on edistynyt sen verran, että löysin eilen myös mustan korsetin (tuntui olevan tiukassa sellaisen löytäminen). Nyt vielä vähän sitä ja tätä ja tota ja leikkaamaan ja… Noh, juhlat on vasta perjantaina, et ei vielä miiiitään paniikkia ;) Pieni jännitys pitää mielen virkeänä!

Hejsan Helsinki!

Olen Helsingissä! Reading(free) weekin ansiosta taas hieman pidempi tauko Tallinnasta, vaihtelu tekee aina hyvää.

Mä en ole varsinaisesti päähineihmisiä, pidän mieluummin huppua niin hiukset ei mene lyttyyn. Tässä yksi päivä päädyin kuitenkin tekemään oikean SYYSMYSSYN langasta, jonka ei pitäisi myöskään sähköistää hiuksia. Laitan ohjeen vasta myöhemmin, sillä myssykästä tuli liian iso :) On se siis vielä ihan sopiva, löysä malli, mutta luulen että parin käyttökerran jälkeen valahtaa silmille ja peittää näkyvyyden. Huono näkyvyys lisää onnettomuusriskejä. Täytyy siis tehdä uusi vähemmillä silmukoilla.

Myssy päässä piti tietysti poseerata pihalla.

Ja myssy takaa. Mulla on hiukset kiinni tuolla alla, mun pää ei ole mitenkään erityisen epämuodostunut.

Tuon sunnuntaisen kävelyretken varrelta löytyi myös hevoisia! Helsingistä! Wooow!

Syksyn kauniita värejä ja idyllisiä maisemalöytöjä…

Huomaatteko kuinka jumiin pää menee, kun opiskelee? Ei yhtäkään luovaa tai nokkelaa ajatusta koko postauksen aikana. Voin muuten kertoa, että on aika turhaa istua koko päivä kirjan vieressä välillä vilkaisten sinne päin. Tieto ei varsinaisesti oli imeytynyt päähän. Aina kun juo kahvia, mulla tulee pakollinen tarve ottaa päiväunet. Onko tää normaalia? Oon kuullu että kahvin kuuluis piristää.

Verkkoponcho

Mä luulen, että nyt alkaa olla jo aika mun hieman esitellä syksyn neulomisia. Jos joku haluaa tehdä samanlaisia perässä, tästä verkkoponchosta on helppo alottaa. Tää on ihan toooooosi helppo pontso. Tosi juttu.

Ohjeen olen ottanut ihan suoraan röyhkeästi Novitan sivuilta. Sieltä löytyy myös hyvät ohjeet, joten kerron tässä vaan perusohjeet: ensin neulotaan 15 cm kaulus pyöröpuikoilla, jonka jälkeen virkataan verkkoa. Sitten leikataan langanpätkiä ja tehdään hapsut helmaan. Valmis!  Verkon virkkaamiseen tarvii vain ketjusilmukoita ja pylvään (mikä onkaan), oon oikeesti aika huono virkkaamaan enkä tajua niitä lyhennyksiä mitä ohjeissa käytetään (kkjjjsjss tuplatriplapylväs ja sitte se yhdistetää johoki ja muutaman kkjss:n jälkeen sitten vielä ps. Niinku what?)

Tein samanlaisen ponchon viimejouluna siskolle joululahjaksi, mutta hänelle tein hieman ohuemmasta langasta. Tää mun poncho on melko paksusta langasta, joten lopputulos on suht verkkomainen. Ainakin tää on lämmin :)) Se on myös asia mistä tykkään ponchoista: ne on tosi lämpimiä, mutta siellä ei hikoile kuitenkaan, koska tuuletus on myös kunnossa :D

Kerronpa vielä tähän väliin, mikä on ärsyttävää. Se, kun kamerasta loppuu akku kun päätät ottaa jotain tyylikkäitä poseerauskuvia. Laturi paikassa X, muuttujaa X ei tunneta. Onneksi on varakamera, muutaman vuoden vanha Canon josta on kylläkin näyttö rikki, mutta kyllähän se kuvia ottaa. Akku loppuu saman tien, laturi paikassa Y. Myöskään muuttujaa Y ei tunneta. Onneksi on aina kamerakännykkä, jolla saa nii kamerakännykkämäisiä kuvia. Mutta kelpaa tähän hätään, siihen asti kunnes saan ratkottua noi funktiot…

Muistutus tällaisen ponchon olemassaolosta löytyy myös arkistosta: Verkkoponcho

Söpö syyspipo

Enää sitä ei edes voi laskea masennusmielialan levittäjäki, vaikka toteaiskin että syksy tulee. Koska syksy tulee! Vuodenaikojen vaihtelu on ihanaa, ja ainakin mä usein odotan syksyä… Sitä, kun saa polttaa kynttilöitä ja istua sisällä lämpimässä kun ulkona alkaa pimenemään ja kylmenemään :) Nämähän on näitä romanttisia ajatuksia syksystä, mutta totuus on valitettavasti usein toinen: vituttaa se kylmä tuuli kun yrittää ulkona tarpoa eteenpäin, talossa ei ole vielä lämmitys päällä (meillä Tallinnassa ainakaan…) ja sisälläkin saa palella, kengät on koko ajan märät, ja hei, tuleeks niitä kynttilöitäkään oikeesti poltettua kun asuu kissojen kans saman katon alla?

Noniin, oliko nyt jo enemmänki masennusmielialan jakamista :D Sitä voi sitten piristää tekemällä vaikka seuraavanlaisen söpön ja helpon pipon, jonka kans voi alkaa taisteleen pohjoisen kylmyyttä vastaan :)

 

Ohjeen löydät täältä: Lettikuvioinen tupsupipo

Rat race, here I come! And I am so not ready.

Eilen alkoi Õllesummer, eli keskiviikosta sunnuntaihin kestävät festarit Tallinnan laululavalla. Oon tässä monta päivää yrittäny kerätä innostusta, että jaksaisin lähteä miljoonan humalaisen ihmisen sekaan tunkemaan ja kuuntelemaan jotain neverheard-bändejä. Ehdin jo innostua perjantain pääesintyjä the Cranberriesistä, mutta sekin peruutti tulonsa pari päivää sitten… Noh, ehkäpä tuota yhden päivän jaksaa :) Kahdeksi päiväksi mua ei kyllä (ainakaan näillä näkymin :D) sinne todellakaan saa. Viime vuonna pääesiintyjänä oli HIM, oltiin menossa sinne, mutta sitten satoi vettä… Jäätiin sitten pelaamaan beer pongia :D

Yritin selittää ystävättärelleni, että haluaisin vaan olla viikonlopun kotona, kun en oo moneen viikonloppuun saanu vaan olla kotona. “Mitä sä siellä kotona oikeen haluut sit tehdä?” No tietty puuhailla kaikkea! Olis ihana jos vihdoinkin olis kokonaine päivä pelkästään itselle.. Sais järjestellä kaappiin piilotetut muuttolaatikot, jatkaa keskeneräisiä ompeluksia, siivota, antaa aikaa kissoille, tehdä hyvää ruokaa… Nukkua päiväunet ja keittää kahvia! Tällä hetkellä tuntuu, että menen töihin, tulen töistä, istun sohvalla koomassa pari tuntia ja menen nukkumaan. En mä varsinaisesti valita, mutta kaipaisin yksinkertaista LOMAA.

Tosta taustalla olevasta beigestä tulee maailman ihanin öö… bolero? Sellanen olkapäillä oleva juttu jossa on vaan hihat? Onkohan sellasella jutulla edes nimeä? Oon tekemässä samanlaista myös isompana ja oranssina… Sekin on pian valmis. Jee :)

Joten siinä tapauksessa, mikäs sen mukavampaa, kuin että sain pari päivää sitten kuulla saavani ensi viikon jälkeen pitää viikon lomaa. Jes!!! Heitän saman tien kissat kassiin (ou nouuu…..) ja lähden äitin luo maalle. En kyllä ymmärrä, miten voisin ikinä jaksaa 8-16 työtä, joka päivä, joka viikko, joka kuukausi… Vuodesta toiseen. En usko, että musta ikinä on sellaiseen. Apua.

Tähän loppuun vielä yksi onnellinen, auringossa paistatteleva kissa!

Some practical tips for better studying before exams: 6.) Allow yourself breaks.

Mä yritin… ja toden teolla YRITIN vastustaa kiusausta… Sanoin itselleni, että SITTEN KUN KOULUHOMMAT ON TEHTY… Sitten voin vaikka ihan koko kesän neuloa mitä haluan! Miksi ihmeessä sain tämän ajatuksen juuri tänää päähäni, että hei enpäs ole pitkään aikaan neulonut mitään, ja että siitä johtunee tämä levoton tunne sisälläni.

Heitin siis EU lain kirjan menemään ja kävin tuumasta toimeen.

Mun tekis mieli neuloa torkkupeitto, mutta tilin saldo näytti onneksi että otetaan se sitten ens kuussa vasta projektiksi esim palkkapäivän jälkeen.. :)))

Mulla on pari rullaa Novitan Tennessee -lankaa odottanut uutta muotoaan, ja tänää aloin tekemään niistä boleroa. Kylläpä kuvissa näyttää että mun käsialani olis kamalan epätasaista, mutta noh tuohon kuvioon kuuluu toi yks löysä kerros välissä, ja lisäksi neuleet täytyy aina kastella kunhan ne valmistuu, niin pinnasta tulee tasaisempi :))

Pikku apulaiseni seurasi hyvin tarkkaavaisena lankakerän liikkeitä, kunnes niskat kipeytyivät ja piti välillä maata selällään.

Kyllä tällanen puuhastelu aina lukemisen voittaa mennen tullen, varsinkin uudessa mukavassa säkkituolissani. Jospa palkitsisin itseni tänää vaikka hesen kerroaterialla ja lasillisella viiniä. Ahhh, kuulostaa täydelliseltä.

Hallowee-eeee-eeee-eeen !!

Keskiviikkona oli TSOJ mukana järjestäässä Flesh Market II -halloweenkemuja, joissa oli toki halloweenin mukaan naamiaisteema. Mä tykkään naamiaisista! Se on aihe, mihin on mun mielestä kiva panostaa. Jej.

Tein bileisiin koristeeksi pari pumpkin headia. En ole ikinä ennen tehnyt, joten aina hetken joutui pähkäilemään, miten toimia.

Tarvikkeet: kaksi suurta kurpitsaa. Onnekseni kotiinkuljetuksella. Toinen 10 kg, toinen 6 kg.

1 Avustaja. 
Tärkeä osa projektia. Avustaja toimii toisinaan myös työnjohtajana. Vakituinen virka myös kokopäiväisenä tarkkailijana. 
 
Ensimmäisenä siis leikataan kurpitsan päälaki auki ja kaavitaan sisältö pois. Yllättävän helppoa! Harmillista vaan, että sisältö on sitä siemen- ja ja muuta epämääräistä osaa, ja just kurpitsakeittoaines on tota hedelmänlihaa joka jätetään kuoreen kiinni. Olisin ollut hieman kiinnostunut kokeilemaan kurpitsakeittoa… :)
Hahmotelma on hyvä tehdä etukäteen, oon kuullut että esim noita hampaita voi olla vaikea lisätä jälkikäteen…??? 
Päädyin että paras paikka taiteilla kurpitsasta jotain on suihku. Osoittautui hyväksi valinnaksi. Tosin olin melko ylättynyt siitä, kuinka vähän sotkua tää prjokti aiheutti.
TSADAAAAAA!!! 
Kaverit valmiina bilettämään! Vasemmalla Kurpitsa Ykkönen ja oikealla Kurpitsa Kakkonen. Mun mielestä nää onnistui aika hyvin, varsinkin ensikertalaisen tekemäksi. Jeij! :)

Lisäksi tarvitsin juhliin asusteen. Halusin olla joku selkeä hahmo, ja Anna ehdotti Helinä-keijua hiustenvärini vuoksi. Aika lässyä, mietin, mutta päädyin silti siihen koska olisi suht helposti toteutettavissa.

Asuni tein luonnollisesti itse.

Starting point:

Tyllistä oli tarkoitus tehdä siivet, mutta ei sitten ollutkaan aikaa. 
Tässä mekko viimeistelyjä vaille… Lisäksi tein vielä yläkuvassa olevasta vaaleanvihreästä kankaasta alushameen, koska tuntui että tosta tuli hieman liian lyhyt :) Tai ainakin liian syvät halkiot… :D 

Vinkkejä ompeluprojektia suunnitteleville (muistilista itselleni??):

– Hanki kaavat, ilman niitä vaatteista tulee epämääräisiä. Kaavat voi hyvin tehdä itsekin jos osaa. Mutta ne kannattaa tehdä. Etukäteen. On turhauttavaa miljoona kertaa sovittaa vaatetta, purkaa ja ommella uudestaan. Aikaisemmassa postauksessa olen valittanut että haluaisin mallinuken. Sille olisi ollut myös nyt käyttöä.
– Mikäli kerran teet vaatteen ilman kaavoja, se on ihan ok. Hanki seuraavalla kerralla kaavat. Tai edes sitä seuraavalla. Pinnasi ei todellakaan ole tarpeeksi pitkä ………..
– Mikäli kangasta ostaessa tuntuu, että sitä on liian vähän, sitä luultavimmin on liian vähän. Osta tarpeeksi, extra puoli metriä ei maksa kovin paljoa siihen lisää.
– Kun leikkaat kangasta, lukitse kissat vessaan. Vältät miljoona kertaa toistuvan episodin, jossa saat aseteltua kankaan suoraan leikkausvalmiiksi lattialle, kun kissan mielestä sen päältä on kiva surffata. Vaihtelua maton rullaukselle. “JEIIIII!!!!” (tämä ei kuulunut minun suustani)
– Hanki neulatyyny. Nuppineulat eivät ole käteviä jossain pienessä epämääräisessä rasiassa, koska silloin luultavimmin saat etsiä niitä pitkin lattiaa.
– Kissat tykkäävät leikkiä lattialla pyörivillä nuppineuloilla.
– Puvun kannattaa olla valmis hieman aikaisemmin kuin 5 minuuttia ennen bileisiin lähtöä. Näin vältyt turhalta stressiltä.

(c) Niko Miettinen  

Helinä-keiju valmiina! 
Hieno ihokimalteeni (KEIJUPÖLY!!!) ei pääse tässä oikeuksiinsa. Voin kertoa, että olin hyvin tehokas keijupölyn levittäjä. Myös koko asuntoni kimaltelee, sekä luultavimmin jokainen baarissa ohittamani ihminen. I’m a real fairy. Nice.
(c) Niko Miettinen
Mulla ei ole oikein mitään kuvaa, missä toi mekko näkyis paremmin. Vaikka ehkä sitä on parempi olla tarkkailematta kovin läheltä ettei huomaa kaikkia virheitä :)
(c) Niko Miettinen

Kurpitsakaverin kans bilettämässä! Kaverin lätsä on kadonnu jo tässä kohtaa… Ja loppuillasta yllätin pari poikaa syömästä kurpitsakaveriani! :D Ne halus viedä sen himaan mukanaan, ja lupasin että näin saa tehdä mikäli he hoivaa häntä rakkaudella. En tiedä miten Kurpitsa Ykkösen loppuilta meni… Kurpitsa Kakkonen löyty aamuyöllä kahtena kappaleena. Oli vissiin hurjat bileet sillä :)

Huh tulipas pitkä päivitys. En ole pitkään aikaan jotenkin päässyt tänne bloggeriin asti. Ehkäpä korjaan taas tilanteen :)