Lihaton lokakuu?

Hei. Lihaton Lokakuu. Miksi mä törmäsin tuohon vasta tänään. Ja vasta äsken, nythän on jo ilta. Tänään nimittäin päivällä lounasravintolassa lounasannosta valitessani hetken pohdin, ottaisinko hampurilaisen sijaan sittenkin kasvispihvit. Tämä pohdinta tosin ajoittui siihen hetkeen, kun tajusin, että olin jo hyvän aikaa jonottanut ihan väärässä jonossa – hampurilaiset olikin jaossa toisella tiskillä. Murrr….

Mutta aloin pohtimaan lihatonta lokakuuta. Ja tipatonta tammikuuta. Onhan noita teemoja varmasti keksitty jokaiselle kuulle. Niitä voi sitten ihmiset innokkaana noudattaa, ja tuntea itsensä epäonnistuneeksi sortuessaan näihin elämän tarjoamiin nautintoihin. Entäs, jos ei olisikaan yhtään kuukautta silleen totaalisesti ilman asiaa X, vaan viettäisikin sen sijaan vaikkapa kaksi kuukautta noudattaen kohtuuden periaatetta? Nääh, kuulostaa vaivalloiselta. Kaikki tai ei mitään. Kunhan ensin viettää lihattoman lokakuun, voi sen jälkeen alkaa paistella ensimmäistä joulukinkkuaan ja marraskuussa.

Lokakuu on nyt puolivälissä, joten lihatonta teemakuukautta on ihan turha enää aloittaa. Yksi mahdollisuus olisi toki viettää esim. “lihaton lokakuun viimeinen viikko”, mutta ehkä nyt sitten osallistun vain kertomalla lihattoman ruokajutun, eli että kuivasin tässä kolme litraa suppilovahveroita. Ne on torilta, en käynyt metsässä samoilemassa.

Suppikset

Tiedän ettei mun jutussa ollut päätä eikä häntää. Harvemmin mun jutuissa on, ja lisäksi voisin oikeastikin viettää tuon juuri kehittelemäni lihattoman lokakuun viimeisen viikon. Tai lihaton lokakuun loppuviikko, se rimmaa paljon paremmin. Asiaan varmaan kuuluu, että hihkun nyt täällä että HAASTAN KAIKKI MUKAAAAAAAN!!!