Come rain, come shine

…Ja useimmiten tulee ensin shine. Niina ja Maria katsastavat että ai kun kiva kesäpäivä, voisikin lähteä rannalle ottamaan aurinkoa. Ja silloin alkaa se sade. Tai kuten eilen, kun istahdimme terassille. Se tuttu kesäinen kaatosade plus ukkonen. Eikä edes tanssittu mitään sadetansseja.

Pari viime viikkoa on ollut melko toiminnantäyteisiä, ilmeisesti siitä johtuen kärsin nyt takautuvasti väsymyksestä. Nukuin viime yönä 9 tuntia ja kyllä oli vaikea nousta ylös. Tosin muutaman kerran yöllä heräsin siihen kun mua tuijotti karvainen, innostuneen näköinen naama, joka puhetaidon omatessaan olisi hihkunut: “ai MOI! Nukuks sä?!?!? *hyp hyp* Leikitäänkö?!?!? Leikin sit yksin!!” Ajattelin tällä viikolla käydä hankkimassa Edwardille kaverin. Voi sit pitää sitä uutta kissaraukkaa yöt hereillä…

Kävin viime viikolla kaksi kertaa leffassa, ekaksi Knight and Day ja sunnuntaina Letters to Juliet. Molemmista voisin sanoa että ihan kiva. Letters to Julietin kävin kattomassa yksin ja toivoin jotain ihqdaa rakkaushömppää mutta se ei oikeen iskeny. Lisäksi siinä ei ollu oikein musiikkia tai muutakaan ääntä, piti koko ajan keskittyä odottaan että tuli jotain puhetta että sai rouskuttaa poppareita ilman että se rouskutusääni raikas koko teatterissa :D Oon nyt ostanu sen verran leffalippuja, että pääsin Kinoklubissa jollekin tasolle ja saan jatkossa aina alennusta lipuista. Sunnuntain lipusta maksoin 50 kruunua, joku 3,20 euroo. Jee. Tällä viikolla luvassa vielä Inception.

Ja nyt jatkan työntekoa, lounassalaatti on rouskutettu. (Huom. päädyin alottamaan jonkinlaisen dieetin.)