Harrastus

Ajattelin nyt kertoa täällä blogissani jotain muutakin kuin siitä, mitä kasvimaalla kasvaa ja kuinka kivaa ruohonleikkaus on. Vaikka noi kaksi on kyllä edelleen mun elämässäni tärkeitä asioita.

Joka tapauksessa, ajattelin nyt julkisesti kertoa hieman harrastuksestani. Tämä dramaattinen aloitus ei tarkoita sitä, että harrastukseni olisi jollain tavalla julkisesti paheksuttava tai muuten vain nolo, vaan ennemminkin sitä, että harrastanukseni on hieman harvinaisempi. Ja se harrastus on siis sellainen juttu kuin rhönrad-voimistelu, jota me suomeksi rengasvoimisteluksikin kutsutaan, englanniksi laji useimmiten tottelee nimeä German Wheel.

Renkaassa voi temppuilla aika monella tavalla, joko niin että jalat on remmeillä renkaassa kiinni tai sitten ei. Alla on esimerkki siitä, kun jalat ei ole kiinni remmeillä.

Renkaassa

Nämä kuva on kaapattu videolta, siksi kamala laatu. Taitaa olla kesältä 2014 Kupittaan hallilta.

Ja vaikkapa tässä ne on kiinni remmeissä:

Rhonrad3

Ja alla olevalla tavalla vaakatasossa rengasta pyöritellessä saa aika hyvän hien pintaan (molemmat jalat kyytiin!)

Rhonrad4

Oikeastaan mulla ei kovinkaan montaa kuvaa ole itsestäni harrastamassa. Nämä samannäköiset kuva otti äiti joulunaikaan, kun kävi katsomassa mun harjoittelua. Rhonrad1

Ilman remmejäkin voi mennä ympäri; vaikkapa siltakaaressa eteen- tai taaksepäin

Rhonrad2

Renkaassa voi myös keinua vähän kuin pihakeinussa

Renkaat parkissa

Renkaat parkissa Ruissalossa; oltiin menossa filmailemaan

Istumakeinu Kuva (c) Jani Kronholm

 

Turun Sanomissa olikin juuri vähän aikaa sitten juttua rhönradista, mun mielestä oli ihan mukavasti kirjoitettu artikkeli :) Se löytyyä täältä

Rhönradia olen harrastanut vuodesta 2012 (ehkä?) eli melko lyhyen aikaa ja harjoittelu on ollut melko epäsäännöllistä. Uskoisin kuitenkin löytäneeni itselleni elinikäisen ystävän, sen verran kiehtova ja viehättävä laji tuo on :)

Kevennys

Blogin ulkoasu on ollut jo ikuisuuden samanlainen, aika raskas ja tylsäkin ja bannerissa joku ihmeen vanha talvikuva. Päätin näin kesän kunniaksi (sekä tenttiin lukiessa, kun jotain oheistoimintaa on luonnollisesti keksittävä) keventää ja raikastaa ulkoasua.

Vanha ilme

Elämästä täytyy muutenkin yrittää tehdä mahdollisimman yksinkertaista, silloin asiat usein sujuvat helpommin ja osaa nauttia pienemmistä asioista.

Ps. viereisellä pellolla kirmailee pienen ponin kokonen jänis. Kasvaakohan puputkin isommaksi kun ne syö tujua apulantaista rehua suoraan pellolta?

Se oli virhe.

Tein tänää elämäni suurimman virheen. Opettelin tekemään itse majoneesia. Ja se onnistui. Voi voi voi.

Laitetaan nyt vahinko kiertämään; tämä täällä oli todella helppo ohje ja onnistui näin ensimmäistä kertaa yrittävältäkin. Käytin omenaviinietikkaa ja Turun sinappia, joten maun tuotekehittelyssä on vielä viilaamista. Ohjeen mukaista suolamäärää myös vähentäisiä. Hesen grillimauste sopi tosi mainiosti paprikaversioon :)

Mutta nyt täytyy jatkaa perjantai-illan viettämistä uuden ystäväni kanssa! Tai  siis kahden uuden ystäväni, sillä tein paprikaversion lisäksi myös kurkkuisen.

Lumisateet on loppu

Musta tuntuu, että jos vaihtaisin blogin nimeksi vaikkapa rikkaruohonsota, mulla olisi mielessä huomattavasti paljon enemmän soveltuvaa sisältöä. Mutta tämä blogihan on mun harrastus, mun oma lelu jolla saan tehdä mitä vaan, joten ehkä on luonnollista, että se elää mun mukana. Tällä hetkellä mun pään siis täyttää lähinnä vaan kaikki vihreä. Jee, kevät! Tai siis…

Kevät2016

Sain orvokit purkkeihin ja saman tien alkoi satamaan rakeita. Ja sitä kyllä tulikin monta päivää. Sitten se muuttui loskaksi ja lumeksi. Mutta nyt, tänään, 28.4., paistaa aurinko ja jospa ne lumisateet olisi tämän kesän osalta tässä. Orvokit kuulemma kestää kylmääkin ilmaa, mutta ei ne mun mielestä näyttäneet oikein räntäsateesta nauttineen. Kukapa meistä nauttisi.

Tänä kesänä oon selkeästi alkanut syttymään pelkän hyötypuutarhan lisäksi myös kukkasista. Onhan se ihan jännittävää vaihtelua kun laitoin esikasvatukseen itämään kukkasten siemeniä perus tomaattien ja yrttien lisäksi. Kesällä sitten kiroan kun on niin paljon hoidettavaa.

Navettakukat

Daaliat on alkaneet jo itämään, mutta tulppaanien suhteen mulla ei ole suuria odotuksia, sillä noi kukkasipulit ehti vuoden odottaa ja kuivahtaa kodinhoitohuoneen kaapissa, jonne ne syksyllä unohdin. Hiiri oli käynyt murtautumassa sipulipussiin ja syönytkin muutaman sipulin.

Alla on kuva, että tulppaanit on alkaneet myös itämään. Kaiken varalta kuitenkin ympyröin tuon idun, jotta huomaatte sen olemassaolon.

Tulppaani

Voihan se olla rikkaruohokin. Pääasia kai, että mullassa edes jotain kasvaa.

Päätin, että rehut saavat luvan hoitaa esikasvamisensa navetassa tomaatteja lukuunottamatta ja jos siellä on heille liian kylmä elää, se on luonnon laki ;) Mun mielestä purkkiarmeijat on vaan todella ärsyttäviä sisällä, kuivassa ilmassa multa kuivuu älyttömän nopeasti ja lämpimässä kasvit hujahtaa vaan hujopeiksi.

Narsissit

Narsissit on aina iloisia, ja kaunistaa karutkin piharakennukset. :)

Hyvää joulukuuta!

Tää on vaan niin käsittämätöntä, että kuinka nopeasti aika kuluu. Joskus kuulee väittämiä että lapsena aika kului silleen huomaamatta, mutta kyllä mä voisin väittää että koko ikä 20+ jälkeen on mennyt ihan yhdessä hujauksessa. Varmaan sen tajuaa siinä kohtaa, kun mittariin tulee 30 täyteen. Vielä on onneksi hetki aikaa tuohon ikäkriisiin.

Joulukuu2Ulkona on onneksi mitä kaunein talvimaisena alkaneen joulukuun kunniaksi! Vettä ei sentään sada samalla intensiteetillä kuin eilen. Vaikka eipä sillä niin väliä, mun on pitänyt melko tiiviisti pysyä neljän seinän sisällä ja viimeisellä syksyn kouluhommia. Siis nimenomaan viimeistellä, ei suinkaan räpiköidä koko kirjoitelmaa kasaan juuri ennen deadlinea… Oon joskus kuullut myös, että kaikki hommat vois aloittaa ajoissa eikä jättää viimetippaan. En oo kuitenkaan kokeillut tuon teorian toteuttamista.

Joulukuu3Oikeasti mää oon aloittanut aika tunnollisesti nää mun maisteriopinnot ja ollut hyvä oppilas, lukenut etukäteen artikkelit luentoja varten jne. Toi kuulosti mun suusta sanottuna lähinnä sarkasmilta. Mutta se on totta. Ehkä tälleen “vanhemmalla iällä” ottaa opiskelun enemmän tosissaan ja haluaa saada kursseista irti muutakin, kuin läpipääsymerkinnän. Ja olen kyllä saanutkin tosi paljon irti ja oppinut valtavasti uusia asioita ja näkökulmia, mutta on se vaivannäköäkin vaatinut. Toisaalta, opinnot on tietyllä tavalla olleet helpommat kuin etukäteen ajattelin. Voi tietty olla jotain tekemistä senkin faktan kanssa, että olen tosiaan ollut ihan reipas koululainen. En sitten tiedä. Voi toki olla niinkin, että musta on yhtäkkiä tullut vaan ihan sairaan fiksu ja kaikin puolin mahtava. Todennäköisempää taitaa kuitenkin olla, että asialla on tekemistä tuon opiskeluaktiivisuuden kanssa.

Joulukuu1Eddykin otti osaa mun kiireisiin, venytteli raukeana lampaantaljan päällä ja käänsi kylkeä. Näköjään myös näytti vähän kieltä. Kiitti kaveri…

Eka ei ja sit kuitenkin joo

Eka tuntuu ettei niitä tuu ollenkaa vaikka kuinka odottelee ja sitten onkin että joo tuleehan niitä. Ja sittenhän niitä tulee ihan silleen runsaanlaisesti.

SittenJooJääkaapin viileäosastolta löytyy pientä savottaa täksi päiväksi

Kesäkurpitsojen kanssa on niinku niiiiin tällasta, ja toisaalta sitten tuntuu että koko elämähän toimii samalla tavalla kuin kesäkurpitsat. Ensin on tietysti sellainen suvantovaihe, tasapaksu ja hidastuksella kulkeva tylsä, passiivinen jakso, sanotaan vaikka kurpitsojen kohdalla talvi kun ei totaalisesti tapahdu mitää, sitä vaan odottaa että päivä toisensa perään kuluu ja päässä takoo ajatus että jotain uutta ja innostavaa nyt tarvittaisiin ja kurpitsatkin miettii että tulis jo se kevät että vois alkaa jo jotain tapahtumaan. Ei ole tietenkään vielä takuuta, että keväästä tai kesästä edes tulee hyvä, että alkaako oikeasti jotain tapahtumaan. Silti täytyy vähän laittaa siemeniä itämään ja toivoa että niistä joku alkaisi kasvamaan jos kohdalle sattuukin ajan kuluessa suotuisat kelit. Mun kesäkurpitsansiemenet iti oikein hyvin, mutta alkukesän säätä kuvasi hyvin sanonta johon liittyy Esteri ja hänen tietyt paikkansa, joten kasvit ei yksinkertaisesti päässeet pellolle jatkamaan kasvuaan kun ei meijän pieni punanen traktori ollu tarpeeks sitkee että se olis saanut käännettyä niin kauhian läpimärkämutaisen maapläntin.

Hirveenpaljo myöhään kesällä sitten laitoin maahan ne kurpitsanalut kasvamaan ja totesin että eihän ne ala edes ikinä kukkimaan, ehtiikö tulla satoa lainkaan ennen syksyä. Mutta sitten ne alkoi kukkimaan ja tuli pieniä kesäkurpitsoja ja vaikka söin ne niin tuli lisää ja yhtäkkiä ne oli kauheen isoja. Joten, tässä nyt sitten olen, kamalan ison kesäkurpitsasadon kanssa: mulla on uusi opiskelupaikka ja tuhottomasti sen tiimoilta haasteita odottamassa, keväällä lähettämäni Seuratukihakemus poiki rahoitusta niin, että saan laajennettua eksoottista harrastustani (josta en ole täällä blogissa kertonut, ei siis maksa vaivaa etsiä) ja perustettua sille jaoston tänne pikkupaikkakunnalle, sen mukana siis toiset tuhottomat määrät haasteita ja mahdollisuuksia ja uuden oppimista. Must tuli niinku yhtäkkiä täyspäiväinen maisteriopiskelija ja parin harrasteryhmän ohjaaja. Molemmat projektit laitoin keväällä vetämään ajatuksena, että kyllä nyt toisen on pakko onnistua ja syksyllä olla edes jotain uutta mielenkiintoista luvassa. Onnistuikin sitten yllättäen molemmat. Ei tässä varmaan auta muu kuin alkaa pesemään noita lasipurkkeja ja tekemään kesäkurpitsapikkelssiä. Talvella tai joskus kun ehtii taas hengähtää niin voi sitten katsella täysinäisiä purkkeja ja miettiä että kyllähän sitä satoa tulikin, melkeen enemmän kuin ehti korjata talteen.

Mut aika hyvä fiilis. Kannatti yrittää, kyllä uudet asiat elämässä vaan niin kovin piristää. Leikkasin viime viikolla hiuksetkin lyhyiksi.

Sävy sävyyn

Tahvo kävi hieman poimimassa sieniä ja esitteli ylpeänä keittiön pöydän äärellä saalistaan.

SieniTahvoOnko muut huomanneet, että kissat taitaa tykätä itsensä värisistä asioista? Tahvo nukkuu mielellään beigen torkkupeiton päällä tai beigensävyisillä tuoleilla, Eddy harmaalla sohvalla tai harmaiden vaatteiden päällä, siis jos jotain vaatteita ihan hypoteettisesti olis joskus tippunut lattialle ja unohtunut siihen paikkaan.

Kirkastuminen

Maailma näyttää niin erilaiselta puhtaiden ikkunalasien läpi. Kyllä äideistä on hyötyä, varsinkin tuollaisista duracell-pupu -malleista!

Ps. Oon 27v enkä oo ikinä vielä pessyt ikkunoita. Mut täytyy jättää tulevaisuuteenkin vielä jotain opeteltavaa.

Gratuated – finally

Finally it happened, kirjoitin lopputyöni ja valmistuin Tallinnasta. Siis valmistuin. Se on ollut tässä työn alla jo niin monta vuotta, etten voi oikein vieläkään uskoa, että se todella tapahtui. Mutta kyllä se nyt vain tapahtui. Mulla on virallisen näköistä paperia todisteena asiasta.

Valmistuminen01Muikeana, ja syystäkin!

Virallinen titteli on siis Bachelor of Arts in Social Sciences (BA), ja major/curriculum jonka täytin on International, European and Comparative law. Sen vuoksi mun mielestä pelkkä BA ei välttämättä tittelinä kerro kamalasti ja googlettelujen perusteella BA in Law voisi olla osuvin titteli, jos nyt sellaista on jossain joskus tarpeen käyttää. Ehkä. LLB on yleisempi kirjainsarja, mutta en ole ihan varma, voiko sitä käyttää tässä tapauksessa.

Valmistuminen02Juhlaskumpat hetkeä myöhemmin

Valmistujaistilaisuus TTÜ:llä oli kyllä mukava kokemus. Siitä huolimatta, että tilaisuus oli maanantaipäivänä, porukkaa oli tosi paljon. Käytiin reissussa isin kanssa, ja täytyy sanoa että matkan fasiliteetit poikkesivat hieman totutusta Tallinnanmatkasta; hikisen juna – ratikka – laiva – kävellen kassien raahaaminen – kaverin sohva – trollilla koululle -henkisen retken sijaan oli ihan mukava päättää tämä opiskelu-ura retkiteemaan lentokone – taksi – hotellissa yötä.

Valmistuminen03Pidin vielä myöhemmin kesällä kotona pienet valmistujaisjuhlat. Onneksi oli töistä lomaa, koska meidän talossa oli edelleenkin kaikennäköistä remonttitarviketta ja purkamatonta pahvilaatikkoa joka nurkka täynnä. Nurmikon ajamiseen menee ainakin pari päivää (ja tätä kesää piinanneet vesisateet huomattavasti vaikuttaa siihen, milloin sitä voi ajella…..) ja kasvimaatakin oli tarpeen sorkkia siinä ohessa. Ja, vaikka pienet juhlat olisikin, menee kaikennäköisten tarjoilujen tekemiseen ja valmisteluun yllättävän paljon aikaa.

Valmistuminen04Mä oikein repäsin ja en tehnyt mitään perinteisiä kakkuhärpätyksiä vaan kokeilin Snickers-kakkua. Ei ollut mitään aavistusta miltä tuo tulisi maistumaan. Hyvää tuli, ja vielä hienokin! Käytin tätä ohjetta. Kuorrutussuklaaseen voisi mun mielestä kyllä lisätä hieman kermaa: kuori oli sen verran kova, että kakkulapio piti vaihtaa juustohöylään ja kovin pientä palaa saanut lohkaistua. Kyllä se tosin näinkin onnistui, ja jälkimmäiseksi mainittu ei tainnut olla ongelma vieraiden keskuudessa :)

Valmistuminen05Siinä se edelleen on, kai se siis on todellinen!

Sain maisteripaikan, otin töistä loparit ja jatkan syksyllä opiskeluja. Jee!

Pihahommia ja pientä sadetta

Blogeista on varmasti kiva katsella tyylikkäitä ja viimeisteltyjä pihoja, joista voi saada ideoita ja innostusta oman pihan hoitoon. Mun piha ei ole ihan vielä sellaisessa kunnossa. Siinä riittää hommaa, voi jumpe että riittääkin. Tänään on vapaapäivä ja täksi päiväksi oli luvattu aurinkoa. Täksi päiväksi olin siis suunnitellut pihahommia. Tänään sitten tein pihahommia, vaikka lämpöä ja aurinkoa ei ollut samalla tavalla kuin ennustus antoi ymmärtää.

07062015_1

Meillä on uusi ruohonleikkuri joka oli tänään ekaa kertaa testissä. Tässä pari testikaistaletta. Hyvin leikkasi. Jäin taas vähnä koukkuun tuohon voikukkien nitistämiseen, ja jyystin noin 4 tuntia nurmikkoa sellaisista kohdista mihin ei ajettavan leikkurin kanssa pääse. Täytyy sanoa, että käy urheilusta.

07062015_2

Tähän laitan pari istutuslaatikkoa, muutama on jo tuolla taustalla. Ne näkyisivät kuvassa, jos olisin saanut hävitettyä tuon kasan orapihlaja-aitajätettä pois nurmelta. Tuo ei ole ainoa läjä. Niitä on monia. Orapihlaja-aita on kamala, mun kädet näyttää ihan tautisilta kun oon yrittänyt trimmata sitä.

07062015_3Ah Suomen kesä. Vesisateessa on hyvä puuhailla toppatakki päällä.

07062015_4Hevosenkakkaa. Siinä salaisuus kaikkeen. Pelkäänpä että oon liian ronskisti käyttänyt sitä näissä kasvatuslaatikouissa. Sen voi pian todeta sen perusteella, alkavatko kasvit kukoistamaan vaiko kuolemaan.

 

07062015_5Ainakin salaattilaatikko on alkanut itämään, jessssss. Koko talven kun on puputtanut kaupan (aika säälittäviä) salaatteja niin on vaan kaihoten muistellut viime kesän omaa satoa. Isosamettikukka ei oo siis syötäväksi tarkoitettu, se on vaan koristeena ja ötököitä karkoittamassa.

07062015_6Märkää oli. Perkeleen orapihlajan piikit (ne todellakin on perkeleestä) on tuikanneet reikiä myös kumppareihin, uusien osto on edessä. Vasemmassa kumpparissa on vieläkin jemmassa varaponnari.

Jätin ekaa kertaa tomaatit yöksi ulos, suojaisaan paikkaan kuitenkin. Toivottavasti ne ei oo kaikki huomenna delanneet.

Kivan viikonlopun jälkeen on niin tylsää tajuta, että on sunnuntai-ilta ja huomenna on töihin meno :( Kaksi vapaapäivää viikossa on armottomasti liian vähän, kun tekemistä on niin paljon. Eilenkään ei kotona ehtinyt kauheasti mitään tehdä, kun lähdettiin oikeen isolle kirkolla Turkussee syömään oikeen ravintolaan ja käytiin katsomassa eläviä kuvia Finnkinossa. Täytyy todeta, että tuo leffa “Get Hard” oli ihan syystäkin k-12, en siis ymmärrä miksi siellä oli niin paljon 10-vuotiaita katsomassa :o

Nyt nukkumaan ja pirteänä uuteen viikkoon!