Lumisateet on loppu

Musta tuntuu, että jos vaihtaisin blogin nimeksi vaikkapa rikkaruohonsota, mulla olisi mielessä huomattavasti paljon enemmän soveltuvaa sisältöä. Mutta tämä blogihan on mun harrastus, mun oma lelu jolla saan tehdä mitä vaan, joten ehkä on luonnollista, että se elää mun mukana. Tällä hetkellä mun pään siis täyttää lähinnä vaan kaikki vihreä. Jee, kevät! Tai siis…

Kevät2016

Sain orvokit purkkeihin ja saman tien alkoi satamaan rakeita. Ja sitä kyllä tulikin monta päivää. Sitten se muuttui loskaksi ja lumeksi. Mutta nyt, tänään, 28.4., paistaa aurinko ja jospa ne lumisateet olisi tämän kesän osalta tässä. Orvokit kuulemma kestää kylmääkin ilmaa, mutta ei ne mun mielestä näyttäneet oikein räntäsateesta nauttineen. Kukapa meistä nauttisi.

Tänä kesänä oon selkeästi alkanut syttymään pelkän hyötypuutarhan lisäksi myös kukkasista. Onhan se ihan jännittävää vaihtelua kun laitoin esikasvatukseen itämään kukkasten siemeniä perus tomaattien ja yrttien lisäksi. Kesällä sitten kiroan kun on niin paljon hoidettavaa.

Navettakukat

Daaliat on alkaneet jo itämään, mutta tulppaanien suhteen mulla ei ole suuria odotuksia, sillä noi kukkasipulit ehti vuoden odottaa ja kuivahtaa kodinhoitohuoneen kaapissa, jonne ne syksyllä unohdin. Hiiri oli käynyt murtautumassa sipulipussiin ja syönytkin muutaman sipulin.

Alla on kuva, että tulppaanit on alkaneet myös itämään. Kaiken varalta kuitenkin ympyröin tuon idun, jotta huomaatte sen olemassaolon.

Tulppaani

Voihan se olla rikkaruohokin. Pääasia kai, että mullassa edes jotain kasvaa.

Päätin, että rehut saavat luvan hoitaa esikasvamisensa navetassa tomaatteja lukuunottamatta ja jos siellä on heille liian kylmä elää, se on luonnon laki ;) Mun mielestä purkkiarmeijat on vaan todella ärsyttäviä sisällä, kuivassa ilmassa multa kuivuu älyttömän nopeasti ja lämpimässä kasvit hujahtaa vaan hujopeiksi.

Narsissit

Narsissit on aina iloisia, ja kaunistaa karutkin piharakennukset. :)

Eka ei ja sit kuitenkin joo

Eka tuntuu ettei niitä tuu ollenkaa vaikka kuinka odottelee ja sitten onkin että joo tuleehan niitä. Ja sittenhän niitä tulee ihan silleen runsaanlaisesti.

SittenJooJääkaapin viileäosastolta löytyy pientä savottaa täksi päiväksi

Kesäkurpitsojen kanssa on niinku niiiiin tällasta, ja toisaalta sitten tuntuu että koko elämähän toimii samalla tavalla kuin kesäkurpitsat. Ensin on tietysti sellainen suvantovaihe, tasapaksu ja hidastuksella kulkeva tylsä, passiivinen jakso, sanotaan vaikka kurpitsojen kohdalla talvi kun ei totaalisesti tapahdu mitää, sitä vaan odottaa että päivä toisensa perään kuluu ja päässä takoo ajatus että jotain uutta ja innostavaa nyt tarvittaisiin ja kurpitsatkin miettii että tulis jo se kevät että vois alkaa jo jotain tapahtumaan. Ei ole tietenkään vielä takuuta, että keväästä tai kesästä edes tulee hyvä, että alkaako oikeasti jotain tapahtumaan. Silti täytyy vähän laittaa siemeniä itämään ja toivoa että niistä joku alkaisi kasvamaan jos kohdalle sattuukin ajan kuluessa suotuisat kelit. Mun kesäkurpitsansiemenet iti oikein hyvin, mutta alkukesän säätä kuvasi hyvin sanonta johon liittyy Esteri ja hänen tietyt paikkansa, joten kasvit ei yksinkertaisesti päässeet pellolle jatkamaan kasvuaan kun ei meijän pieni punanen traktori ollu tarpeeks sitkee että se olis saanut käännettyä niin kauhian läpimärkämutaisen maapläntin.

Hirveenpaljo myöhään kesällä sitten laitoin maahan ne kurpitsanalut kasvamaan ja totesin että eihän ne ala edes ikinä kukkimaan, ehtiikö tulla satoa lainkaan ennen syksyä. Mutta sitten ne alkoi kukkimaan ja tuli pieniä kesäkurpitsoja ja vaikka söin ne niin tuli lisää ja yhtäkkiä ne oli kauheen isoja. Joten, tässä nyt sitten olen, kamalan ison kesäkurpitsasadon kanssa: mulla on uusi opiskelupaikka ja tuhottomasti sen tiimoilta haasteita odottamassa, keväällä lähettämäni Seuratukihakemus poiki rahoitusta niin, että saan laajennettua eksoottista harrastustani (josta en ole täällä blogissa kertonut, ei siis maksa vaivaa etsiä) ja perustettua sille jaoston tänne pikkupaikkakunnalle, sen mukana siis toiset tuhottomat määrät haasteita ja mahdollisuuksia ja uuden oppimista. Must tuli niinku yhtäkkiä täyspäiväinen maisteriopiskelija ja parin harrasteryhmän ohjaaja. Molemmat projektit laitoin keväällä vetämään ajatuksena, että kyllä nyt toisen on pakko onnistua ja syksyllä olla edes jotain uutta mielenkiintoista luvassa. Onnistuikin sitten yllättäen molemmat. Ei tässä varmaan auta muu kuin alkaa pesemään noita lasipurkkeja ja tekemään kesäkurpitsapikkelssiä. Talvella tai joskus kun ehtii taas hengähtää niin voi sitten katsella täysinäisiä purkkeja ja miettiä että kyllähän sitä satoa tulikin, melkeen enemmän kuin ehti korjata talteen.

Mut aika hyvä fiilis. Kannatti yrittää, kyllä uudet asiat elämässä vaan niin kovin piristää. Leikkasin viime viikolla hiuksetkin lyhyiksi.

Myrskyn jälkeen, on … joka paikka sekaisin

Voi vitsit. Kylläpäs hellekauden jälkeen vaihtuikin hurjaksi tuo säätila. Ensimmäinen kunnon ukkosmyrsky kun tuli tän kuun alkupuolella, niin ei kyllä myrskyn jälkeen ollut poutasää vaan joka paikka ihan sekaisin. Ja vielä hieman pidemmälläkin ajanjaksolla tarkasteltuna eteenpäin, niin sanoisin että myrskyn jälkeen on seuraava myrsky ja ukkonen. Mutta ihan kiva ajatus silti siitä poutasäästä, Kari Tapio.

Myrsky1Lyhtykin oli ihan katto sekasin

Tulin töistä tuon ukkosmyrskypäivän jälkeen, ja sähköt oli pois. Suurin huoli oli tottakai, että pakastin sulaa ja kaikki mun säilömiset menee pilalle…… No okei mies piti sitten kutsua kesken työpäivänsä kotiin vaihtamaan sulakkeita ja sain pakastimen takaisin päälle, suuremmaksi ongelmaksi sitten kuitenkin osoittautui ukkosen käräyttämä pellettikone eli lämmitysmasiina. Voi krääh. Yritin viedä pari herneenpalkoa mieltä rauhoittamaan, mutta ei niistä ollut kamalasti apua.

Myrsky3Myös kasvimaalla oli tapahtunut vahinkoa. Sniff. Parhaiten tuottava kesäkurpitsantaimi oli mennyt ihan katkipoikki. Katkon jälkeen se on tehnyt loppuun keskeneräiset kurpitsat, mutta ei ole luonnollisestaan jatkanut tuottamista, koska latvasta ne aina sylkee uutta jälkikasvua.

Myrsky4Onneksi tämän jälkeen jäi silti vielä neljä muuta kesäkurpitsantaimea…

Tuona myrskypäivän aamuna juuri kukkaan puhjennut pioniunikko tiivistää fiiliksen ukkosmyrskyjen suhteen:

Myrsky2

Mun roskii ei tutkita

Muistan joskus vuuuuosia sitten lukeneeni, että turkulaisten jätteitä tutkittiin ihan systemaattisesti jonkun tutkimuksen vuoksi. Mun mielestä on tosi inhottava ajatus, että joku outo penkoo mun roskia ja katselee mitä jätän jälkeeni.

Eihän niissä tyhjissä mehupurkeissa tai kahvinpuruissa kauheasti ole ihmeteltävää, mutta suuri osa on myös paperiroskaa, joista voi löytyä henkilökohtaisiakin tietoja. Hysteerisenä ihmisenä tietysti silppuan tällaiset paperit sentin viipaleiksi, toisinaan jopa taktikoin niin että osan paperista laitan vasta seuraavaan roskikseen. Hah! :D Eipähän kukaan ainakaan saa varastettua mahtavaa henkilöllisyyttäni! Mutta eihän tämä silppuaminenkaan vielä sitä takaa, että joku superkiinnostunut jättäisi tutkailuprojektinsa kesken. Onneksi minulla on kaksi kotitalouskonetta, joiden avulla saan homman viimeisteltyä: yleensä tyhjennän paperiroskien päälle vielä kissojen hiekkalaatikon. Jos sieltä haisevien jätösten keskeltä vielä jaksaa tutkia revittyjä paperiviipaleitani, niin ehkä siinä kohtaa tekijällä on jo hyvä syy.

Dyykkaamisen iloa…

Opiskelu Tallinnassa

Ehkäpä mun olis aika tehdä pieni päivitys Tallinnasta opiskelusta, koska se on edelleen aihe, jonka kautta suurin osa löytää mun blogiin. Vanhoista teksteistä löytyy ihan yleistä maassa asumisesta normi arkikokemusten kautta (tuossa oikealla puolella on myös noita tageja, joiden mukaan voi selata vain jotain tiettyä aihepiiriä). Aikaisemmin olen kirjoitellut pari tarkempaa postausta pelkästä koulusta tai tallinnaelämästä:

TTÜ
Elu Tallinnas

Tuo Elu Tallinnas alkaa olemaan jo vähän vanhaa dataa, ja lähinnä sitä ajattelin nyt päivitellä :)

Tallinnassa suomalaiset opiskelevat lähinnä oikeustieteitä, kauppatieteitä ja kansainvälisiä suhteita. Opiskelun voi hoitaa englanniksi, joten viron kieltä ei tarvitse osata. Yliopistoja, joissa suomalaisia opiskelee:

Estonian Business School
Tallinn University (Tallinn University Law School)
Tallinn University of Technology (Tallinn Law School)
Tallinn University of Technology (Tallinn School of Economics and Business Administration)

Tartossa suomalaiset opiskelevat suurimmaksi osaksi lääketiedettä tai eläinlääketiedettä – toki muutama suomalainen on sielläkin opiskellut oikeustiedettä :) Tartossa suomalaisetkin opiskelevat viron kielellä.

Eesti Maaülikool
Tartu Ülikool

Tallinnassa on tosi paljon suomalaisia opiskelijoita. Niin paljon, että kun suomalaisena lähtee sinne opiskelemaan, todennäköisesti hengailee vain suomalaisten kanssa, ja virolainen kulttuuri ja yhteiskunta jää loppujenlopuksi aika etäiseksi. Tämän välttämäminen vaatii omaa aktiivisuutta, ja halua tutustua paikallisiin ja OPETELLA KIELTÄ. Itse opin kielen parhaiten ihan olemalla utelias; ihmettelemällä mainoksia ja päättelemällä mitä teksti niissä saattoi tarkoittaa (ja katsomalla sitten kotona mitä ne oikeasti tarkoittivat :D) lukemalla sanomalehtiä (aluksi ei niin paljoa ymmärtänyt, pikkuhiljaa sanavarasto kuitenkin laajeni), katsomalla telkkaria (tekstitykset luonnollisestikin viroksi – näin oppii myös hyviä arkipäivän sanontoja), kyselemällä ja yrittämällä. Opiskelin vähän samalla tavalla kuin lapsi oppii puhumaan – ensin puhutaan hassusti ja suppealla sanavarastolla, sitten opitaan muodostamaan lauseita, sitten opitaan täytesanoja ja puhekieltä. En kyllä vieläkään osaa kirjoittaa kovin hyvin (sehän on vasta sitten 7 vuoden iässä, eikös :))

Silloin kun aloitin opiskelut vuonna 2009, Virossa oli vielä kruunut käytössä. Hyväkuntoisen, n. 35-neliöisen yksiön sai ihan ydinkeskustasta n. 250 eurolla. Tämän jälkeen ihnnat on nousseet tooosi paljon, ja asuntoilmoituksia selaillessa sen huomaa parhaiten: nyt noilla kriteereillä löytyy asuntoja alkaen 350 euroa, ja tuollakaan rahalla ei vielä välttämättä saa aivan keskustassa. Vertailun vuoksi, mun viimeinen asuntoni Tallinnassa (josta luovuin tammikuussa 2012) oli keskellä vanhaa kaupunkia, remontoitu 48-neliöinen kaksio korkeilla huoneilla. Vuokraa maksoin siitä 320 euroa kuussa. Kun asunto tuli uudelleen markkinoille, vuokraa hieman tarkistettiin ja seuraavalta pyydettiinkin jo 450 euroa. Suomalaiset ei osaa tinkaamisen taitoa, joka kuuluu virolaiseen kulttuuriin: vuokraa kannattaa aina yrittää ehdottaa hieman alaspäin.

Virossa vuokra ei ole ainoa kulu, jonka vuokralainen maksaa, vaan sen lisäksi maksettavaksi tulee myös kommunaalimaksut (kommunaalmaksed). Ne vastaavat lähinnä Suomen yhtiövastiketta, eli sisältävät mm. talon korjauskustannuksia, ikkunanpesut, osuuden koko rakennuksen sähkökuluista, lämmityskulut, sekä tietysti asuntokohtaisesti veden- ja sähkönkulutus. Kommunaalien suuruus vaihtelee aina, ja talvisin ne on vähintään kaksinkertaiset lämmityskulujen vuoksi. Hintahaarukka yksiön kohdalla suunnilleen niin, että kesällä maksettavaksi tulee n. 30 euroa ja talvella 80. Kaksiossa joutuu talvella maksamaan n. 120-150 euroa – kaikki hinnat riippuu talosta. Jos vuokraa asunnon välitysfirman kautta, joutuu vuokralainen yleensä maksamaan välityspalkkion (maakleritasu, maaklerivahendustasu). Palkkio on yleensä yhden kuun vuokra, johon saattaa lisääntyä vielä käibemaks eli alv. Tästäkin voi yrittää tingata esim kysymällä vuokranantajalta, josko tämä maksaisi puolet.

Vuokra-asuntojen ilmoituksia voi etsiä sivustoilta city24.ee ja kv.ee , myös Keltainen Pörssi eli Kuldbe Börs julkaisee ilmoituksia. Kaikilla sivustoilla pyörii aika pitkälti samat kämpät.

Muutama hyödyllinen sana vuokra-asuntoa etsivälle:

Tuba = Huone (tubade arv = huoneiden määrä, magamistuba = makuuhuone, vannituba = kylppäri)
Pliit = liesi (kaasu/sähkö)
Küte = lämmitys
Üldpind = pinta-ala
Tagatisraha = takuuvuokra

Tallinnassa on paljon turisteja kesät talvet, eli fiilis on melko kansainvälinen. Tämän hetkinen tukikohtani Turku tuntuu jotenkin kovin hiljaiselta Tallinnaan verrattuna. Alla pari esimerkkiä turistiaktiviteeteista :D

Nämä mun kesäiset kuvat hämäävät – usein opiskelijat näkevät vain Tallinnan synkimmillään, ei syksyn ja kevään sateet ja kylmän tuulen. Talvisin sää on kuin mikäkin rannikkosää; ilma ei välttämättä ole kamalan kylmä, mutta navakka tuuli aiheuttaa vilunväristyksiä. Katujen huolto ei toimi niin hyvin kuin Suomessa, tiet on täynnä sohjolunta ja kengät kastuu. Vanha kaupunki on kuitenkin tosi kaunis (myös) talvella, ja joulutorilla vierailu on ehdotonta :)

Itse halusin nauttia myös aurinkoisen osan kaupungista, joten asuin siellä myös kesät töitä tehden. Töitä etsivälle sivusto : CV keskus. Työtarjouksia tippuu myös tasaiseen tahtiin TSOJ:n Facebook sivulle. Palkka on tietysti huonompi kuin Suomessa, mutta koska myös elinkustannukset on matalammat, itse ainakin pärjäsin ihan mukavasti. Tallinnassa on jonkin verran suomalaisten firmojen sivuliikkeitä tai puhelinasiakaspalveluita, joten suomenkieliselle riittää töitä.

Opiskelu Virossa on maksullista, ja paikallisten mittapuulla melko kallista, lukukausimaksut ovat n. 1200 euroa. Muutenkin opiskelu eroaa suomalaisesta yliopistosta: kurssien suorittaminen ei yleensä hoidu pelkästään tenttimällä, vaan luennoilla saattaa olla länsäolopakko (osa tenttimateriaalista voi olla vain luentomuistiinpanoja, eikä kirjasta luettavaa materiaalia) tai tentin lisäksi kurssivaatimuksena voi olla tutkielman teko. Kaikenlaista tutkielmaa on tullut tässä muutaman vuoden aikana väsättyä… :)) Mutta pakko sanoa että kun on useamman 10-sivuisen sepustuksen raapustanut, 40-sivuinen kandi ei tullu ylitsepääsemättömältä kirjoitustyöltä kun tietää kuinka alkaa tekstiä rakentamaan.

Ravintolat ja ulkonasyöminen on mun suosikkiasioita Tallinnassa! Myös ruuan hinta rafloissa on noussut, mutta vielä ihan kohtuuhintaista :)

Muutama kommentti vielä itse opiskelusta (voin puhua vain kokemuksistani Tallinn Law Schoolissa :) Eli luennot on enemmänkin oppitunnin tyylisiä, luokkaan mahtuu n. 30-40 opiskelijaa kerrallaan. Yleensä luennot on ajoittuneet iltapäivään, eli alkavat yleensä kymmeneltä tai kahdeltatoista, päivien pituus vaihtelee kahdesta tunnista kuuteen tuntiin. Perjantaisin ei ole luentoja. Lukuvuosi alkaa syyskuun alussa, ensimmäisinä kahtena viikkona ei ole vielä läsnäolopakkoa. Joululoma alkaa yleensä melko myöhään, päivää-paria ennen aattoakin saattaa olla vielä tentti. Jos saa kaikki tentit hoidettua jo joulukuussa pois, voi tammikuun sitten lomailla :) Uusi semester alkaa helmikuussa, ja siinä on taas pari ekaa viikkoa tuota kurssien valitsemisen aikaa, jolloin ei läsnäolopakkoa ole.

Suosittelen Tallinnaan lähtöä, olen nyt monta uutta kokemusta, ihanaa ystävää ja kielitaitoa rikkaampi :) Siellä kylässä kaikenlaista puuhailtavaa riittää, ja viinikin on halpaa!

En tiedä oliko tää nyt yhteen valaisevampi selostus kuin nuo aikaisemmatkaan, mutta kommenttiboksiin kysymyksiä niin vastailen :)

Update

Nyt on ollut AIKAMOINEN tauko kaikenlaisesta päivittelystä (mikäli ei lasketa tuota edellistä avautumista kirjastosta, jota en edes muistanut kirjoittaneeni :D)

Mutta nyt yritän taas päästä kirjoittelun makuun, ja päitänkin mitä kaikkea jännää tänä tauon aikana tapahtunut:

– Olen ollut kamalan kiireinen. Velvollisuuksia on joka lähtöön, ja kalenteri on aivan täynnä. Hetken aikaa tätä jaksaa, onneksi pian on kesä ja saa taukoa.

– Kissoilla on karvanlähtöaika. Hukun irtokarvoihin. Harjaan niistä joka päivä noin kaksi litraa karvaa. Hyi.

– Kävin Spring Outletissa, jossa kaikki vaatteet olivat n. 3-10 euroa. Ostin muutaman kolmen euron paidan, sekä tosi kivat mustat, matalahkot korkkarit kuudella eurolla.

Vaatteet olivat kasoissa, ja koko tunnelma oli melko sekavaa… Muutamia hyviä löytöjä kuitenkin löysin :)
… Sekä pallogrillin. 

– Mut valittiin Tallinnan Suomalaiset Opiskelijat ry:n puheenjohtajaksi. Mikään, mitä kirjoittelen täällä blogissa, ei ole TSOJ:n virallinen kanta mihinkään asiaan. En kuitenkaan halua lopettaa kirjoittamista, ja toivonkin, että TSOJ:ta ei arvostella mun juttujeni mukaan.

Puheenjohtajan nuijan luovutus uudelle pj:lle.

– Yläkerran naapurista on kuoriutunut sitkeä superbilettäjä, ja hän on myös hankkinut vielä paremman subbarin. “Jee!” Olen kyllä muutenkin etsinyt uutta asuntoa. Pieni söpö (edullinen) kaksio Vanhasta Kaupungista, odotan, että tulet kohdalleni! <3

– Tallinnassa oli myös Hullut päivät, ja voin kertoa, että “kävelen nopeesti Stokkan läpi kotimatkalla” on huono idea… Mukaan tarttui mm. mekkoa, pari hoitoainetta, huivi, puoli kiloa cesar-salaattia… En halua ajatella sen tarkemmin!

– Tallinnassa on jo kevät. Ihanaa! Tänää käytiin kävelyllä Kadriorgissa, joka on siis iso ja kaunis puisto pari kilometriä keskustassa. Kadriorgissa on myös presidentin linna ja Kumu eli Kunstimuuseum.

Kumun pihalla on kirjaimet K U N S T – mua tietysti miellytti eniten toi kirjain N ;)

– Klubeilun sijaan olen keskittynyt kevyeen ja rentoon pubeiluun. Kuva Molly Malonesista, joka on irkkupaikka Raekoja Platsilla.

Kuvassa on etualalla juustupallid, jotka on Tallinnan Se Juttu. Niitä myydään lähes joka paikassa täällä, ja suosittelen ehdottomasti maistamaan :) Tosta superrasvaiseta ranut + juustupallid kombinaatiosta tuli kyllä hieman huono olo… :D

– Ja viimeinen mutta ei todellakaan vähäisin: tykkään ihan todella paljon työstäni, ja olen hurjan onnellinen että pääsin kyseiseen hommaan! Olen jo reilu 3 kuukautta työskennellyt kyseisessä firmassa, enkä vieläkään ole kyllästynyt :) Hyvillä mielin odotan siis kesää, ja oon myös iloinen, että voin taas viettää kesäni Tallinnassa :)

Feels like home!

Elu Tallinnas

Nyt on kouluhommat ja kevään stressit ohi, yritän taas ottaa kiinni tänne kirjoittelusta. Vuoden verran olen nyt jo suunnitellut kertovani opiskelusta täällä, joten nyt tulee!

Eli lähdin Viroon oikeastaan siitä yksinkertaisesta syystä, etten päässyt Suomeen. Melko monella muullakin suomalaisella se on ollut syynä tänne lähtöön, mutta jotkut on jopa tulleet ihan sen takia että halusivat tänne, ei pelkästään epätoivoisena periaatteella “haluun opiskella edes jotain!” En edes harkinnu muita maita tai kaupunkeja vaan tyydyin tähän yksinkertaisimpaan ja lähimpään ratkaisuun. Lisäksi yksi kaverin kaveri opiskeli täällä, joten sai helposti kyseltyä mieltä vaivaavista jutuista.

Opiskelen Tallinnan Teknillisessä Yliopistossa (Tallinna Tehnikaülikool), tiedekunta sieltä on Social Sciences ja laitos on tarkemmin ottaen Tallinn Law School. Siellä on ensinnäkin mahdollisuus opiskella viroksi Viron kansallista lainsäädäntöä, ja toinen on sitten tämä kansainvälisempi linja, jossa opetus on englanniksi ja aihealueina vertaileva kansainvälinen oikeus ja EU-oikeus. Ja tosiaan, jälkimmäinen on se missä minä opiskelen.

Syksyllä piti opiskella kaikennäköistä ylimäärästä hömppää mitä minä pidin henkilökohtaisesti hyvin turhauttavana. Ergonomia, atk, ympäristöpolitiikka, filosofia… Enkö mä lakia tullu opiskelemaan? Keväällä onneksi alkoi jo tuntumaan enemmän lakiopiskelulta, ja toisaalta löysin myös noi ei-lakikurssit jotenkin hyödylliseksi. Tällä hetkelllä huomaan mun englanninkielentaidon parantuneen ihan potentiaalisesti ja alan huomaamaan ihan todellisia hyötyjä tästä että opiskelen englanniksi. Pari vuotta enää ja saan bachelor-paperit käteen, eli oon suomeksi sanottuna oikeustieteiden kandi, ja katselen uuden, lämpimämmän maan mihin meen tekeen master-opinnot. Sen jälkeen katselen mahdollisesti vielä lämpimämmän maan, jossa mulla on mahdollisuus ympärivuotiseen rusketukseen. Lunta katselen joko jääkaapin pakastelokerosta tai sitten talvisin Suomen-lomilla. Tän ajatuksen voimin mua ei enää yhtään harmita, etten päässyt Turkuun opiskelemaan. For real.

Jo pelkkä opiskelu vieraassa maassa on avartava juttu. Saa välimatkaa ja etäisyyttä siihen ympäristöön mihin on kasvatettu ja opetettu tyytymään, ja voi hieman miettiä mitä oikeasti haluaa elämältään sekä rakentaa uudenlaisen ajatusmaailman. Vaikka Viro ja Suomi nyt mielletään kovin samanlaiseksi maaksi, on näiden kahden kulttuurien välillä valtava ero. Ja se, että opiskelen ajattelemaan kansainvälisesti tuo ihan eri näkökulman kaikkeen.

Hakeminen tänne on helppoa. Tässä on linkki admissions-sivulle law schooliin, ja jos pientä vaivaa näkee niin löytää varmasti myös ttü:n sivujen kautta hakulomakkeen TSEBA:an eli meijän koulun business-puolelle. Jotkut on tullut Veridiumin tai muiden välitysfirmojen kautta, mutta niitä ei tarvitse mihinkään jos jaksaa itse printata paperin, täyttää sen ja laittaa postiin. Eli mitä tänne hakemiseen tarvitsee: käydä käännättämässä yo-todistus englanniksi, hankkia pari hassua passikuvaa hakemukseen, printata hakemus ja täyttää se, maksaa 40 euron hakemismaksu ja tulostaa siitä kuitti, laittaa kuitti, hakupaperi ja kuvat kirjekuoreen ja laittaa kirjekuori Viroon tulemaan. Jos on kirjottanut enkusta C:n tai paremman niin ei tarvi tehdä mitään kielikokeita, muussa tapauksessa sellainen vaaditaan.

Ja sitten vaan odotetaan hyväksymiskirjettä, jonka jälkeen tyhjennetään oma pankkitili yliopiston tilille lukukausimaksun muodossa. Ja sen jälkeen odotellaan että tulee syyskuun alku ja on yliopiston orientaatiopäivät ja niiden tarjoama ohjelma :) Sen jälkeen odotellaan syyslomaa, sen jälkeen joululomaa ja sitten aletaan odottelemaan kesää…

Asuntoa kannattaa kattella http://city24.ee/ tai http://www.kv.ee/sivustoilta. Nää on samanlaisia palveluita kuin Suomessa Oikotie tai Etuovi, eli siellä on eri välittäjien tarjoamia asuntoja. Täällä on tapana, että asunnon vuokraaja maksaa maakleritasun eli välityspalkkion, ei asunnon omistaja kuten Suomessa on tapana. Se voi olla jopa kuukauden vuokran verran, kannattaa koittaa tinkiä tai ehdottaa, jos omistaja maksaisi siitä esim. puolet. Yksiön hinta on n. 4000 kruunua molemmin puolin, suunnilleen 4500 EEK hyvästä yksiöstä. Vastaavasti kimppa-asumiseen tarkoitetun kolmion saa n. 8000 eekillä. 1 euro on 15,62 kruunua, siitä laskeskelemaan. Hintaa asunnolle tulee vuokran lisäksi myös kommunaalimaksut, jotka kuulostaa aluksi suomalaisen korvaan hämmentävältä konseptilta, mutta tarkoittaa käytännössä ehkä mitä suomessa on yhtiövastike. Kommunaalimaksut koostuu siis sähköstä, vedestä, lämmitykuluista, taloyhtiön ikkunoiden pesusta, siitä että viime viikolla hankittiin uusi ulko-ovi ja joku on palkattu maalailemaan ikkunankarmit… Ne vaihtelee kuukausittain ja vuodenajan mukaan. Yksiössä kommunaalit on on 700-2000 kruunun välillä riippuen kaikesta mahdollisesta, kolmiossa ne voi olla talvella jotain 3000-4000 kruunua. Me saatiin edelliseen asuntoon diili, että kaikki muut kommunaalimaksut kuului vuokraan, paitsi käyttösähkö (lamput, hella, jääkaappi jne.) ja vesi (ei ollu omaa boileria, joten lämmin vesi ei ollu suuri menoerä) maksettiin erikseen. Ne teki siis noin 500 kruunua kuussa.

Joko nyt ei-Virossa asuvat lukijat on tarpeeksi sekaisin kaikesta? Jos ette ole, kirjoittakaa jotain tarkentavia kysymyksiä niin voin jatkaa mun vuodatusta :)