Eka ei ja sit kuitenkin joo

Eka tuntuu ettei niitä tuu ollenkaa vaikka kuinka odottelee ja sitten onkin että joo tuleehan niitä. Ja sittenhän niitä tulee ihan silleen runsaanlaisesti.

SittenJooJääkaapin viileäosastolta löytyy pientä savottaa täksi päiväksi

Kesäkurpitsojen kanssa on niinku niiiiin tällasta, ja toisaalta sitten tuntuu että koko elämähän toimii samalla tavalla kuin kesäkurpitsat. Ensin on tietysti sellainen suvantovaihe, tasapaksu ja hidastuksella kulkeva tylsä, passiivinen jakso, sanotaan vaikka kurpitsojen kohdalla talvi kun ei totaalisesti tapahdu mitää, sitä vaan odottaa että päivä toisensa perään kuluu ja päässä takoo ajatus että jotain uutta ja innostavaa nyt tarvittaisiin ja kurpitsatkin miettii että tulis jo se kevät että vois alkaa jo jotain tapahtumaan. Ei ole tietenkään vielä takuuta, että keväästä tai kesästä edes tulee hyvä, että alkaako oikeasti jotain tapahtumaan. Silti täytyy vähän laittaa siemeniä itämään ja toivoa että niistä joku alkaisi kasvamaan jos kohdalle sattuukin ajan kuluessa suotuisat kelit. Mun kesäkurpitsansiemenet iti oikein hyvin, mutta alkukesän säätä kuvasi hyvin sanonta johon liittyy Esteri ja hänen tietyt paikkansa, joten kasvit ei yksinkertaisesti päässeet pellolle jatkamaan kasvuaan kun ei meijän pieni punanen traktori ollu tarpeeks sitkee että se olis saanut käännettyä niin kauhian läpimärkämutaisen maapläntin.

Hirveenpaljo myöhään kesällä sitten laitoin maahan ne kurpitsanalut kasvamaan ja totesin että eihän ne ala edes ikinä kukkimaan, ehtiikö tulla satoa lainkaan ennen syksyä. Mutta sitten ne alkoi kukkimaan ja tuli pieniä kesäkurpitsoja ja vaikka söin ne niin tuli lisää ja yhtäkkiä ne oli kauheen isoja. Joten, tässä nyt sitten olen, kamalan ison kesäkurpitsasadon kanssa: mulla on uusi opiskelupaikka ja tuhottomasti sen tiimoilta haasteita odottamassa, keväällä lähettämäni Seuratukihakemus poiki rahoitusta niin, että saan laajennettua eksoottista harrastustani (josta en ole täällä blogissa kertonut, ei siis maksa vaivaa etsiä) ja perustettua sille jaoston tänne pikkupaikkakunnalle, sen mukana siis toiset tuhottomat määrät haasteita ja mahdollisuuksia ja uuden oppimista. Must tuli niinku yhtäkkiä täyspäiväinen maisteriopiskelija ja parin harrasteryhmän ohjaaja. Molemmat projektit laitoin keväällä vetämään ajatuksena, että kyllä nyt toisen on pakko onnistua ja syksyllä olla edes jotain uutta mielenkiintoista luvassa. Onnistuikin sitten yllättäen molemmat. Ei tässä varmaan auta muu kuin alkaa pesemään noita lasipurkkeja ja tekemään kesäkurpitsapikkelssiä. Talvella tai joskus kun ehtii taas hengähtää niin voi sitten katsella täysinäisiä purkkeja ja miettiä että kyllähän sitä satoa tulikin, melkeen enemmän kuin ehti korjata talteen.

Mut aika hyvä fiilis. Kannatti yrittää, kyllä uudet asiat elämässä vaan niin kovin piristää. Leikkasin viime viikolla hiuksetkin lyhyiksi.

Opiskelu Tallinnassa

Ehkäpä mun olis aika tehdä pieni päivitys Tallinnasta opiskelusta, koska se on edelleen aihe, jonka kautta suurin osa löytää mun blogiin. Vanhoista teksteistä löytyy ihan yleistä maassa asumisesta normi arkikokemusten kautta (tuossa oikealla puolella on myös noita tageja, joiden mukaan voi selata vain jotain tiettyä aihepiiriä). Aikaisemmin olen kirjoitellut pari tarkempaa postausta pelkästä koulusta tai tallinnaelämästä:

TTÜ
Elu Tallinnas

Tuo Elu Tallinnas alkaa olemaan jo vähän vanhaa dataa, ja lähinnä sitä ajattelin nyt päivitellä :)

Tallinnassa suomalaiset opiskelevat lähinnä oikeustieteitä, kauppatieteitä ja kansainvälisiä suhteita. Opiskelun voi hoitaa englanniksi, joten viron kieltä ei tarvitse osata. Yliopistoja, joissa suomalaisia opiskelee:

Estonian Business School
Tallinn University (Tallinn University Law School)
Tallinn University of Technology (Tallinn Law School)
Tallinn University of Technology (Tallinn School of Economics and Business Administration)

Tartossa suomalaiset opiskelevat suurimmaksi osaksi lääketiedettä tai eläinlääketiedettä – toki muutama suomalainen on sielläkin opiskellut oikeustiedettä :) Tartossa suomalaisetkin opiskelevat viron kielellä.

Eesti Maaülikool
Tartu Ülikool

Tallinnassa on tosi paljon suomalaisia opiskelijoita. Niin paljon, että kun suomalaisena lähtee sinne opiskelemaan, todennäköisesti hengailee vain suomalaisten kanssa, ja virolainen kulttuuri ja yhteiskunta jää loppujenlopuksi aika etäiseksi. Tämän välttämäminen vaatii omaa aktiivisuutta, ja halua tutustua paikallisiin ja OPETELLA KIELTÄ. Itse opin kielen parhaiten ihan olemalla utelias; ihmettelemällä mainoksia ja päättelemällä mitä teksti niissä saattoi tarkoittaa (ja katsomalla sitten kotona mitä ne oikeasti tarkoittivat :D) lukemalla sanomalehtiä (aluksi ei niin paljoa ymmärtänyt, pikkuhiljaa sanavarasto kuitenkin laajeni), katsomalla telkkaria (tekstitykset luonnollisestikin viroksi – näin oppii myös hyviä arkipäivän sanontoja), kyselemällä ja yrittämällä. Opiskelin vähän samalla tavalla kuin lapsi oppii puhumaan – ensin puhutaan hassusti ja suppealla sanavarastolla, sitten opitaan muodostamaan lauseita, sitten opitaan täytesanoja ja puhekieltä. En kyllä vieläkään osaa kirjoittaa kovin hyvin (sehän on vasta sitten 7 vuoden iässä, eikös :))

Silloin kun aloitin opiskelut vuonna 2009, Virossa oli vielä kruunut käytössä. Hyväkuntoisen, n. 35-neliöisen yksiön sai ihan ydinkeskustasta n. 250 eurolla. Tämän jälkeen ihnnat on nousseet tooosi paljon, ja asuntoilmoituksia selaillessa sen huomaa parhaiten: nyt noilla kriteereillä löytyy asuntoja alkaen 350 euroa, ja tuollakaan rahalla ei vielä välttämättä saa aivan keskustassa. Vertailun vuoksi, mun viimeinen asuntoni Tallinnassa (josta luovuin tammikuussa 2012) oli keskellä vanhaa kaupunkia, remontoitu 48-neliöinen kaksio korkeilla huoneilla. Vuokraa maksoin siitä 320 euroa kuussa. Kun asunto tuli uudelleen markkinoille, vuokraa hieman tarkistettiin ja seuraavalta pyydettiinkin jo 450 euroa. Suomalaiset ei osaa tinkaamisen taitoa, joka kuuluu virolaiseen kulttuuriin: vuokraa kannattaa aina yrittää ehdottaa hieman alaspäin.

Virossa vuokra ei ole ainoa kulu, jonka vuokralainen maksaa, vaan sen lisäksi maksettavaksi tulee myös kommunaalimaksut (kommunaalmaksed). Ne vastaavat lähinnä Suomen yhtiövastiketta, eli sisältävät mm. talon korjauskustannuksia, ikkunanpesut, osuuden koko rakennuksen sähkökuluista, lämmityskulut, sekä tietysti asuntokohtaisesti veden- ja sähkönkulutus. Kommunaalien suuruus vaihtelee aina, ja talvisin ne on vähintään kaksinkertaiset lämmityskulujen vuoksi. Hintahaarukka yksiön kohdalla suunnilleen niin, että kesällä maksettavaksi tulee n. 30 euroa ja talvella 80. Kaksiossa joutuu talvella maksamaan n. 120-150 euroa – kaikki hinnat riippuu talosta. Jos vuokraa asunnon välitysfirman kautta, joutuu vuokralainen yleensä maksamaan välityspalkkion (maakleritasu, maaklerivahendustasu). Palkkio on yleensä yhden kuun vuokra, johon saattaa lisääntyä vielä käibemaks eli alv. Tästäkin voi yrittää tingata esim kysymällä vuokranantajalta, josko tämä maksaisi puolet.

Vuokra-asuntojen ilmoituksia voi etsiä sivustoilta city24.ee ja kv.ee , myös Keltainen Pörssi eli Kuldbe Börs julkaisee ilmoituksia. Kaikilla sivustoilla pyörii aika pitkälti samat kämpät.

Muutama hyödyllinen sana vuokra-asuntoa etsivälle:

Tuba = Huone (tubade arv = huoneiden määrä, magamistuba = makuuhuone, vannituba = kylppäri)
Pliit = liesi (kaasu/sähkö)
Küte = lämmitys
Üldpind = pinta-ala
Tagatisraha = takuuvuokra

Tallinnassa on paljon turisteja kesät talvet, eli fiilis on melko kansainvälinen. Tämän hetkinen tukikohtani Turku tuntuu jotenkin kovin hiljaiselta Tallinnaan verrattuna. Alla pari esimerkkiä turistiaktiviteeteista :D

Nämä mun kesäiset kuvat hämäävät – usein opiskelijat näkevät vain Tallinnan synkimmillään, ei syksyn ja kevään sateet ja kylmän tuulen. Talvisin sää on kuin mikäkin rannikkosää; ilma ei välttämättä ole kamalan kylmä, mutta navakka tuuli aiheuttaa vilunväristyksiä. Katujen huolto ei toimi niin hyvin kuin Suomessa, tiet on täynnä sohjolunta ja kengät kastuu. Vanha kaupunki on kuitenkin tosi kaunis (myös) talvella, ja joulutorilla vierailu on ehdotonta :)

Itse halusin nauttia myös aurinkoisen osan kaupungista, joten asuin siellä myös kesät töitä tehden. Töitä etsivälle sivusto : CV keskus. Työtarjouksia tippuu myös tasaiseen tahtiin TSOJ:n Facebook sivulle. Palkka on tietysti huonompi kuin Suomessa, mutta koska myös elinkustannukset on matalammat, itse ainakin pärjäsin ihan mukavasti. Tallinnassa on jonkin verran suomalaisten firmojen sivuliikkeitä tai puhelinasiakaspalveluita, joten suomenkieliselle riittää töitä.

Opiskelu Virossa on maksullista, ja paikallisten mittapuulla melko kallista, lukukausimaksut ovat n. 1200 euroa. Muutenkin opiskelu eroaa suomalaisesta yliopistosta: kurssien suorittaminen ei yleensä hoidu pelkästään tenttimällä, vaan luennoilla saattaa olla länsäolopakko (osa tenttimateriaalista voi olla vain luentomuistiinpanoja, eikä kirjasta luettavaa materiaalia) tai tentin lisäksi kurssivaatimuksena voi olla tutkielman teko. Kaikenlaista tutkielmaa on tullut tässä muutaman vuoden aikana väsättyä… :)) Mutta pakko sanoa että kun on useamman 10-sivuisen sepustuksen raapustanut, 40-sivuinen kandi ei tullu ylitsepääsemättömältä kirjoitustyöltä kun tietää kuinka alkaa tekstiä rakentamaan.

Ravintolat ja ulkonasyöminen on mun suosikkiasioita Tallinnassa! Myös ruuan hinta rafloissa on noussut, mutta vielä ihan kohtuuhintaista :)

Muutama kommentti vielä itse opiskelusta (voin puhua vain kokemuksistani Tallinn Law Schoolissa :) Eli luennot on enemmänkin oppitunnin tyylisiä, luokkaan mahtuu n. 30-40 opiskelijaa kerrallaan. Yleensä luennot on ajoittuneet iltapäivään, eli alkavat yleensä kymmeneltä tai kahdeltatoista, päivien pituus vaihtelee kahdesta tunnista kuuteen tuntiin. Perjantaisin ei ole luentoja. Lukuvuosi alkaa syyskuun alussa, ensimmäisinä kahtena viikkona ei ole vielä läsnäolopakkoa. Joululoma alkaa yleensä melko myöhään, päivää-paria ennen aattoakin saattaa olla vielä tentti. Jos saa kaikki tentit hoidettua jo joulukuussa pois, voi tammikuun sitten lomailla :) Uusi semester alkaa helmikuussa, ja siinä on taas pari ekaa viikkoa tuota kurssien valitsemisen aikaa, jolloin ei läsnäolopakkoa ole.

Suosittelen Tallinnaan lähtöä, olen nyt monta uutta kokemusta, ihanaa ystävää ja kielitaitoa rikkaampi :) Siellä kylässä kaikenlaista puuhailtavaa riittää, ja viinikin on halpaa!

En tiedä oliko tää nyt yhteen valaisevampi selostus kuin nuo aikaisemmatkaan, mutta kommenttiboksiin kysymyksiä niin vastailen :)

Opiskelua

Mä pistin keväällä opiskelut jäihin, kun sain ihan ok työpaikan joka on vähän jopa omalta alalta. Tavoiteaika opiskeluissahan olis ollut se, että olisin nyt kesällä valmistunut, mutta toisin siis kävi. Tämä tarkoittaa sitä, että nyt pitäisi taas pikkuhiljaa tarttua kirjaan ja alkaa käyttämään aivoja, jospa siis vaikka jouluna saisin paperit ulos ja Kelan pois kyttäämästä – hetken olin rikas, sitten Kela sanoi että jos vielä tienaat, saat tyhjentää säästötilisi meidän tilille. Ok, ok, opiskellaan sitten…

Tää on taas yllättävän haastavaa, lisäksi työpäivän jälkeen on aika vaikea alkaa jotain kirjaa vielä selaamaan. Tulos on melko nopeasti tämä:

Mun pitäis nyt hieman tsempata, sillä syyskuun alussa pitäis tehdä EU Internal Market law:n sekä midterm että final exam, lisäksi ajattelin korottaa Competition Lawn numeroa ja ehkä koittaa myös Law of International Contracts -kurssin tenttiä… Lukemista siis riittäisi ensi kuun ajaksi.


Tsemppaa ny, mutsi! Meitsi jeesaa.

Lisäksi oon kovasti yrittänyt pohtia sopivaa aihetta thesikselle. Any ideas? Musta tuntuu, että saisin alettua tutkimaan ja kirjoittamaan sitä, kunhan vain keksisin aiheen. Thesiskin pitäisi saada kirjoiteltua marraskuuhun mennessä. Hassua taas asennoitua tällaisiin kouluhommiin, kun ne on tässä puolen vuoden aikana ehtinyt jo lähinnä unohtaa. Olisipas kivaa kun koulu vaan olis ohi… Ja maisteripaikka? Sitä ehtii onneksi miettiä ensi vuonna :)

Mutta ensin hieman tätä…

Minu ülikool: Tallinna Tehnikaülikool

Vihdoinkin sain inspiraation tehdä postauksen koulustani. En oo siellä aikaisemmin edes kameran kanssa kierrellyt, sillä onhan se vähän noloa kesken koulupäivän alkaa dramaattisesti filmaamaan rakennusta, jossa on jo muutaman vuoden käynyt aikaansa viettämässä. Muutenkin yritän aina pitää mahdollisimman matalaa profiilia ja käyttäyty mahdollisimman ei-suomalaisturistimaisesti. Nyt kuitenkin isi oli taas Tallinnassa käymässä, ja silloin löydän aina sisäisen turistini ja itseni valokuvaamasta maisemia into piukassa. Käytiin tutustumassa mun kouluun, ja ajattelin nyt sitten vihdoin tehdä tämän postauksen, mitä oon aikonut jo 2,5 vuotta. Tiedän, että monet löytää mun blogin kun googlettaa TTÜ:tä, ja tässäpä teille, mahdollisille uusillekin opiskelijoille, vihdoinkin vastinetta google-hauillenne!

Tää koulu on ihan tosi iso; tää on malliltaan kulmikkaan U:n mallinen (vai miten kuvailla muotoa, joka on kuin neliö, josta puuttuu ne ylin viiva? Vähän ku L jossa on yks lisäviiva? LI? No ton mallinen!) Noi kaksi allaolevaa kuvaa on otettu tuolta pääovelta, ja molemmilta reunoilta noi rakennukset jatkuu. Tilaa siis riittää..

OverwievToi musta mötikkä on meijän kirjasto; se näkyy tuolla edellisessä kuvassa siellä vikana. Ja tässä alimmaisessa kuvassa on niinkuin kävelty sinne nurkan taakse :)

TTÜ on valtion yliopisto, siellä on 8 tiedekuntaa ja 4 collegea. Opiskelijoita on n. 14 000 ja työntekijöitä 2000. Kampus on ihan sairaan iso, en valitettavasti saa tehtyä sille oikeutta kuvien avulla.

Aikaisemmin suomalaiset opiskeli enimmäkseen Audentesissa, joka TTÜ osti vuonna 2009 ja opiskelijat siirtyi siinä mukana, ja esim minä olen alottanut opiskelut suoraan TTÜ:llä. Nyt TTÜ siis tarjoaa aikaisemmin Audentesin tarjoamia koulutuksia; englanninkielisiä linjoja lakiin, kauppatieteisiin ja kansainvälisiin suhteisiin, ja nämä on siis ne suomalaisten suosimat linjat.

Kirjastosta tykkään, vaikka ihmiset ei osaa käyttäytyäkään siellä (paikalliset ei ole kuullu tavasta, jonka mukaan kirjastossa pitäis OIKEESTI olla hiljaa, eikä juoruta, tehdä isoäänisiä projektitöitä tai puhua kännykkään).

Tässä kuva kirjaston aulasta:

…ja kirjaston kahvilasta/ruokalasta, joka on mun mielestä tosi kaunis ja viihtyisä :)

Suurin osa suomalaisista opiskelee X-rakennuksesta, joka on valmistunut tuolloin vuonna 2009 kun Audentesin opiskelijat siirtyi TTÜ:lle. Mun mielestä hauska yksityiskohta täällä on, että narikka (alla olevassa kuvassa oikeassa reunassa) on vartioitu, ja siellä on aina pari tätiä päivät ottamassa takkeja vastaan ja jakelemassa lappua vastaan sielä vaatteita ulos. Koululla on noita narikoita useampiakin, eli toi on ihan yleinen tapa… Vartioitu narikka on siis ihan maksuton, ja tuntui suomalaisen (no ainakin minun!!!) mielestä aluksi jännälta ajatukselta.

Ala-aula, sekä kymppirakennuksen ruokala :)

Lisäksi tuolla aulassa on posti, joku pankkikonttori ja KUKKAKAUPPA. Kukkiahan täältä maasta saa joka kulmalta. Naistenpäivänä niitä myös jaeltiin koululla. Olin aika confused :))

Maisemat tien toisella puolella ovat Mustamäelle tyypillistä neuvosto-designia. Mutta tuoltahan ne suomalaisetkin 70-luvun lähiöt näyttää.

Tässäpä kättelen vielä meidän koulun maskottia, Juuliusta. Juulius on kuulemma koulun vanhin opiskelija. Joka kerta kun on joku tapahtuma, niin siellä on aina joku heppu, joka on pukeutunut tuoksi hahmoksi… Aluksi se oli mun mielestä outoa… Kaikkeen nähtävästi tottuu! :D

Huhhuh tulipa pitkä postaus. Mutta sellainen koulu se !

Olin ihan oikeesti kipee, enkä darrassa!

Eilen kävin sitten ekaa kertaa tälle syksyä yliopistolla. Matka taittui tietysti taksilla…

Autettiin uusia opiskelijoita orientoitumaan koulunalkuun ensin esittelemällä heille kampusta, ja illalla ESN Tallinnan järjestämän Pub Crawlin muodossa. Mä olin jotenki tosi väsyny koko päivän, ja illan pubikierroksellakin nihkeilin oikein huolella – join koko kierroksen aikana vaan yhden siiderin ja kaks shottia :D Karkasinkin kotii jo kahdeltatoista, ja menin nopeasti nukkumaan… Aamulla herätessäni huomasin tietty olevani kipeä. Kurkkuun sattui, päätä jomotti ja maistui ihan kuumeelta, valitettavasti muistuttaa kovin ikävästi työpaikalla jylläävää tautia…. Tässä kohtaa oli tietysti hyvä sanoa “sori, oon nyt kipeänä (ton eilisen pubikierroksen jälkeen), en pääse sittenkään tänää enää orientaatiopäiville” YEAH RIGHT monikohan on “kipeenä” aina ryyppyreissun jälkeen?! Turha selitellä, että ei tolla mun alkoholimäärällä mitään varsinaisia kännejä vedetty!


Oonkin sitten tänää tyytyny sängyssä hengailuun… Ulkona on ilmeisesti ollu mikä mainioin kesäilma, mutta mitäs minä siitä tietäisin :D Heräsin neljältä päivällä, tein muutaman tunnin töitä ja sen jälkeen taas ihme jumitusta. Toisaalta on kyllä ihanaa vaan OLLA kotona. Tarpeeksi kun kiskoo särkylääkkeitä niin saa pidettyä olonkin kurissa.

Kissoilla on taas ollut kiireinen päivä. Sisällä on ollu kärpäsiä joita on pitäny jahdata ja välillä oon saanu todistaa jos jonkinlaista ninja-hyppyä :D

Huomatkaa myös metsästykseen pingotetut viikset…

Chilifesteiltä tarttui idea chilipoppareihin, ja tänää päätin kokeilla hieman tujumpaa versiota perus poppiksista :) Teen aina kattilapopcorneja, joten nyt heitin öljyn sekaan hieman Cayenne-pippuria. Ei tullu mitenkään erityisen tulisia, mutta ihan kiva napakkuun maistuu seassa.

Kuvassa näkyy taustalla myös prosessin alla olevat villasukat, mutta niistä lisää myöhemmin :)

Noh, menköön nyt sitten vielä yks kuva PubCrowlista :D Tässäpä juon siis ainoaa siideriäni! Mun pinkit tennarit loistaa ;) Paikkana Beer House, jonne taidan viedä isin syömään kunhan hän seuraavan kerran tulee Tallinnaan.

Sano se kukkasin

Virolaisessa kulttuurissa on yksi asia ylitse muiden: KUKKASET! Kukkakioskeja on joka kulmalla, jopa meidän koulussa on yksi. Ja pakkohan niissä on asiakkaita käydä, eihän ne muuten menestyis.

Tämä päivä alkoi kuten mikä tahansa normaalipäivä: juosten ratikkaan, kaupungilla juosten bussiin ja myrtsi ilme naamalla koulun ovista sisään. Suuntasin aulan läpi huppu päässä kohti kahviota, kun havaitsin jonkun etuoikealla lähestyvän minua (*kaupustelija!! paras ottaa hieman nyrpeämpi ilme ja kaivautua syvemmälle huppuun!*). Kuitenkin tällä hyvinpukeutuneella nuorella miehellä olikin jokin muu ajatus mielessään: Onneksi ymmärsin vironkielisen puheen seasta “head naistepäeva!” samalla hetkellä kuin sain käteeni keltaisen tulppaanin! Onneksi osasin hämmennykseni seasta todeta “AITÄH!” ja kaivaa päivän ensimmäisen hymyn. Voin kertoa että oli mukava asetelma heti aamusta kun pöydällä edessä oli miniläppäri, sen takana kaunis kukkanen ja vasemman käden ulottuvilla latte.

Ruokailun aikaan sain vielä toisenkin kukkasen, mutta pitkä koulupäivä teki tehtävänsä ja vedenpuutteesta kärsivät kukkaseni olivat puoli kuudelta jo yhtä nuupahtaneita kuin minä.

Elämän suuria vaikeuksia

Kuinka vaikea voi olla päättää yhdet kevään kurssit? Näköjään hyvin vaikeaa! Suunnitelma tuntuu vaihtuvan ihan joka päivä! Meillä tarvitsee siis 15. päivään mennessä valita ne kurssit mille aikoo osallistua kevään aikana, ja ton opintosuunnitelman mukaan tulee myös lasku. Ja tuon 15. päivän jälkeen ei oo mahdollista enää lisätä, tiputtaa tai vaihtaa kursseja. Päätös siis vaikuttaa suuresti elämääni seuraavan 4 kuukauden ajaksi!

Päätin aamullaetten sittenkään ota Political Scienceä. Ja kun keskiviikkoiltapäivä jää tyhjäksi, siihen mahtuu nyt Venäjän alkeet. Sen lisäksi harkinnan alla on Domestic and Foreign Policy of USA, joka on tarkoitettu toisen vuoden kansainvälisten suhteiden opiskelijoille, jonka takia mietin että uskallankohan ottaa… Ainakaan en fiksuudellani siellä pääse loistamaan :D Se olis vaan ehkä hyvä lisäys American Legal System -kurssille, ehkäpä noiden jälkeen jo tietäis miten homma siellä päässä pyörii.

Ja sit musta tosiaan tulee kielinero, kun ton Venäjän lisäksi otin myös Ranskan alkeet. Vielä en oo saanu selville että onko Viron kielestä jotain jatko-alkeiskurssia, kun oon itsekseni jo oppinu ihan saman verran (jopa enemmän? :D) kuin noi jotka on tuolla alkeiskurssilla istuneet.

On niin vaikeaa! Viikonloppu aikaa miettiä ja pohtia asiaa! Tosin voi olla että sillon on muutkin asiat mielessä…

Jihuu vihdoinkin pesukone lopettaa, nyt pyykit telineeseen ja ravintola+leffa kutsuuuu! :)))

Constitution of the Republic of Peru

Vieläkään ei ole kotona omaa nettiä, joten päivitykset tänne on jääny vähän huonoon jamaan :) Ajattelin ostaa joululahjaksi ittelleni miniläppärin jolle joulupukki sellasta tuo, sen jälkeen kouluhommien tekeminenkin helpottuu. Kun jaksaa kantaa koneen koululle, voi jäädä tuntien jälkeen kirjastolle tekemään ja lukemaan. Meillä kun on oikeastaan kaikki materiaali sähköisessä muodossa.

Yhtäkkiä on saanu huomata, että kouluhommia riittää ihan joka päivälle. Eilenkin, PERJANTAI-ILTANA, kokoonnuttiin Annastiinan kanssa Saran luo tekemään meijän tutkielmaa Perun perustuslaista. Noh, ei tietenkään totuus ihan näin hikkeidyllinen ollu, vaan tunnin hervottoman hekottamisen jälkeen (Saran tuoksukynttilöissä oli selkeesti jotain huumaavaa) päädyttiin lähtemään leffaan. Katseltin yömyöhään kun maapallo täytty vedellä ja muutama rikas säästy. Saa siis nähdä miten käy vuonna 2012 kun Maya-kalenterkin loppuu. Toivottavasti oon sillon rikas ja vaikutusvaltainen ja mut pelastetaan. Tai sit vaikka esim. presidentin tytär (isi, tsemppaa?)

Elämä nyt ei täällä Virossa oo sen ihmeellisempää kuin muuallakaan, varsinkin kun on niin paljon suomalaisia ettei edes huomaa olevansa ulkopuolella. Postin tätinkin kanssa puhuin viroa (“öööö…. yks postmark Soome” ja “jah” kun hää esitteli heijän uusia joulupostimerkkejä) Edistyksellistä! Mutta siitä se lähtee! En oo vielä oikein ehtiny perehtyä tuohon eestin kielen kielioppikirjaan minkä lainasin Roosalta. Mutta aika hyvin tunnun tätä kieltä oppivan ihan tarkkailemallakin.

Nyt jatkan mun osuuttani Peru-tutkielmasta (kyllä vain, lauantaiaamupäivänä!) Olis mukava kerrankin saada jotain ajoissa tehtyä, kun tää täytyy tiistaina palauttaa. Ja illalla olis tarkoitus mennä jollekin klubille (siis paikka on tiedossa, en vaan muista sen nimeä :) Roosa on Suomessa, joten oon ihan yssikseen viikonlopun täällä! Tosin 5 kissaa seurana. Toivottavasti ne löytäis pian koteja, alkaa pian hermot kiristyyn tähän ainaiseen hälinään. Mutta minun Edwardistani kasvaa oikein kaunis kissa!

 

Vasemmalta Matilda joka lähtee viikon päästä, Roosan koira Ada sekä Edward.

Nyt lisää kahvia koneeseen ja tekstiä tuottamaan!

Filosofinen sunnuntai

Filosofia on tylsää.

Tossa oikeastaan pääajatus siitä, miten tää harvinainen, kaunis auringon kirkastama päiväni Tallinnassa on kulunu. Aina välillä lähestyn kirjaa, luen yhden kappaleen (ne on keskimäärin pari aukeamaa pitkiä, ja sisältää kuvia) ja sitten se kirja taas irvistelee mulle ikävästi ja mun on pakko juosta karkuun. Oma kysymyksensä on se, että oon kuitenkin lakiopiskelija, joten miksi mulla on tasan 2 lakikurssia, ja niiden lisäksi näinkin hyödyllisiä aineita:

1. Informatics. Ties kuinka monetta viikkoa oon jo opetellu tekeen excell-taulukoita mitä ihmeellisimmistä aiheista. Toki oon lintsannu sieltä jonkin verran, mikä kostautuu sillä, että mun pitäis osata tehdä tiistaiksi koko syksyn aikana käsiteltyihin asioihin perustuen niitä ihmeellisiä taulukoita, joita meille tuli nyt kotitehtäväksi. Onneksi en oo ainoo joka tuskastele.

2. “No shit Sherlock”- kurssi aka Ergonomics. Viime tunnilla opin: jos syöttää krokotiilille makkaraa, kannattaa mieluummin syöttää kepin päästä kuin suoraan kädestä. Moi, mä oon yliopistossa :’)))))

3. Tää tuskastuttava filosofia. En ees jaksa filosofoida asiaa enempää, koska mulla on edelleen 60 sivua The Princeä jäljellä. Ei huolta, löysin netistä jo muutaman hyvän tiivistelmän :))

Ehkä siirryn iloisempiin aiheisiin. Tässä kuvan mun tän kertaisista kynsistä, tykkään.

Nyt meen katsoon Roosan kans jakson frendejä ja sit jatkuu toi filosofian lukeminen :) Aurinkoki on jo häipyny.