Se oli virhe.

Tein tänää elämäni suurimman virheen. Opettelin tekemään itse majoneesia. Ja se onnistui. Voi voi voi.

Laitetaan nyt vahinko kiertämään; tämä täällä oli todella helppo ohje ja onnistui näin ensimmäistä kertaa yrittävältäkin. Käytin omenaviinietikkaa ja Turun sinappia, joten maun tuotekehittelyssä on vielä viilaamista. Ohjeen mukaista suolamäärää myös vähentäisiä. Hesen grillimauste sopi tosi mainiosti paprikaversioon :)

Mutta nyt täytyy jatkaa perjantai-illan viettämistä uuden ystäväni kanssa! Tai  siis kahden uuden ystäväni, sillä tein paprikaversion lisäksi myös kurkkuisen.

Pannarii

Pidän itseäni ihan hyvänä ruuanlaittajana ja muutenkin sellaisena kätevänä emäntänä – sen vuoksi olen hieman kärsinyt faktasta, etten ole ikinä tehnyt sellaista perisuomalaista mättöä kuin PANNUKAKKUA. En siis vain yksinkertaisesti ole ikinä kokeillut. Aina tullut vain paistettua lättyjä.

Pannari1Jos sitä tässä vahtii ja tuijottaa, kypsyykö se nopeammin?

Mun uuni on hieman toispuoleinen, joten kun lätty oli ollut noin 10 minuuttia uunissa, käänsin pellin toisin päin, sillä uunin takareunalla näytti kypsyvän sen verran paremmin.

Pakko sanoa, että homma ei mennyt lainkaan pannukakuksi, vaan onnistui oikein hyvin!

Pannari2Eka itsetehty pannari ja vadelmahilloa… Hyvin maistui!

Pannari4

Onneksi mulla on hieno äidiltä saatu reseptikirja, jonne sain kirjoitettua ohjeen myös talteen. Tästä tuli sellainen “rasvapannari”, kotona äiti teki aina sellaista ohuempaa.

En kuitenkaan laittanut niin paljon rasvaa kuin useissa ohjeissa käskettiin. Lisäksi laitoin tähän kyllä 5 munaa, kun ne oli niin minimaalisia. Vielä yhtenä huomiona se, että annoin taikinan muhia jääkaapissa tunnin verran ennen paistamista.

Pannari3Nyt kaikki (tai viimeistään torstaina hernekeiton jälkeen) pannarinpaistopuuhiin!

Aamupalasmoothie

Mä oon suhtautunut aina vähän epäileväisesti smoothiejuttuihin. Lähinnä sen vuoksi, että joskus vuonna nakki kokeilin tehdä jotain terveyssmoothieta ja se maistui ihan hirveältä, ja toiseksi en voi uskoa että lasillinen jotain juomaa pitäis nälkää. Joka paikassa hehkutetaan kuinka smoothien jälkeen “ei ollut nälkäinen tunne moooneen tuntiin!”. Tuota en oikein usko, tai sitten nuo ihmiset on niitä tyyppejä joiden koko päivän ruoka koostuu on puurosta ja kahdesta jugurtista.

Ajattelin aloittaa kevyesti, siis lähinnä helposti. Tarkoittaen hyvänmakuisia aineksia, ei liian terveellistä (=pahaa). Mun smoothie koostui:

  • Pari palaa mansikkajätskiä
  • Muutama jäinen mansikka (itse pakastettu viime kesänä, eli ei kaupasta)
  • Puoli purkkia rahkaa
  • Pari ruokalusikallista vehnälesettä
  • Yksi ruokalusikallinen pellavarouhetta
  • Lopuksi kaadoin vielä jonkin verran maitoa ja heitin pari jääpalaa sekaan…

Smoothie1

Sit vähän pärinää koneeseen ja valmista tuli. Ei ollenkaan niin sotkuista hommaa kuin esim kun kaverini pelkää ;)

Huomioita: oon tottunut syömään vehnälesettä, mutta jugurtin seassa se aina kuitenkin vähän tökkii kun maistuu aina niin kuivalta purulta. Täällä se meni aika sujuvasti ja toi tuohon juomaan kivasti rakennetta. Varmaan mansikkajätskin ansiota, että tää juoma on niin hyvää, namsk. Mun mielestä on kyllä ihan sallittua aloittaa näin, sitten kun (/jos) tähän settiin tottuu, niin voi poistaa nuo epäterveellisyystekijät joukosta. Toinen juttu, kannattaa katsoa että kuinka paljon niitä aineksia tonne annostelee: mulla tuli vähän liikaa. Kuvassa on sellainen korkea IKEAn lasi, ja vähäsen jäi vielä ylikin.

Smoothie2

 

Maha tuli kyllä täyteen tuosta lasillisesta… Oletin, että tekis edelleen tuon jälkeen mieli syödä leipää. Huomenna voisin tehdä mustikkaisen version…

Kissojen aktiiviruokailua

Mun misut on aktiivisia. Phuuh… Yritän siis keksiä heille mahdollisimman paljon kaikkea puuhailtavaa. Sit ku on tylsää niin Eddy vaan hUUUuUUUuutAAAaaaa…

Kissat (ainakin mun…) syö silleen aika jatkuvasti. Aina kun ne kävelee ruokakupin ohi niin kuuluu muutaman kerran sellainen rousk rousk: syöminen on siis ehkä helpoin tapa lähteä liikkeelle kun haluaa jotain aktiviteettia järjestää. Kaikenlaisia puuhapalloja on olemassa, mutta mun kissat rakastaa pahvilaatikoita, joten hoksasin ottaa käyttöön tällaisen super kissanpussiruokapäkin jota en ollut muistanut viedä roskiin.

Ruokailu1

Toiminnoiltaan tämä ruokintalaite on melko yksinkertainen: heitän raksuja sisään ja kahjot kissani taistelevat saadakseen ne sieltä ulos.

Ruokailu3

Ruokailu2

HALOOO mutsi murot on loppu!!

Ruokailu4

…ja sit kun mää on tällanen herkkis, niin mieluiten kaivelen pienen söpön tassuni kanssa täältä sivuluukusta yhden muron kerrallaan ja sitten mää syön sen…

Tästä tuli varsinainen hittituote ja noi halus loppujenlopuksi syödä kaikki raksut laatikon kautta. Sattumalta näin eräässä nettikaupassa “oikean” tuollaisen aktivoivan ruokailuhässäkän ja päätin tilata sen.

Ruokailu5

Ruokailu6

Elwi tuijotti uutta laitetta kauhuissaan oli sitä mieltä, että no mikä vika tässä vanhassa muka oli… 

Ideana on, että kerroksissa on reikiä, joista ruoka pääsee tippumaan alaspäin ja lopuksi kouruun josta kissa voi ne syödä. Murot laitetaan tuonne ylimpään kerrokseen, ja kissan tehtävä on tassuilla sohia aukoista sisään ja pudotella muroja alaspäin.

Ruokailu7

Eddyn mielestä on kiva myös haastaa itseään ja onkia raksuja ylimmästä kerroksesta suoraan suuhun…

Nää ruokailuvermeet on nyt olleet olohuoneessa että mäkin saan tarkkailla kun karvanaamat metsästävät ruokaa kuin kuin leijonat savannilla konsanaan. Muuten he toki ruokailevat keittiössä niin kuin normaalit lapset.

Jos jollain on muita tällaisia yksinkertaisia ja arkipäiväisiä kissan aktivointitapoja käytössä, olisi kiva tietää :) (jotta voin matkia!)

Ah talven ihmemaa

En nyt julkaise kaunista kuvaa lumisesta Suomesta. Lähinnä sen vuoksi, että äsken ulkona liikkuessani mun sormet ilmoittivat, että jätetään se kamera vaan sinne kassiin ja keskitytään ripeästi määränpäähän pääsemiseen. Ihana pakkanen! Vieläkin posket kuumottaa äskeisen kylmyyden jäljiltä.

Ny ku o pakkasta, niin mikäs sen makoisampaa kuin: VILLASUKAT.

Villasukkia

Taustalla on valmistumassa 7 Veljeksen raitalangasta sukat – voi jumpe että miesten sukkia on kova homma tehdä. Tein tuolle jo syksyn alussa yhdet sellaset polvisukkamalliset (“saappaisiin!”), tyhmänä päätin tehdä kivasti raitoja ja ja… Sen jälkeen kun olin saanut ne silmukkakilometrit neulottua, oli edessä vielä viikon verran sitä hemmetin lankojen päättelyä. Nämä seuraavat (nilkkasukkamalliset) sai siis luvan olla valmiiksi raidoitetusta langasta, hah! En oo vielä jaksanut tehdä toista vihreää sukkaa loppuun, mutta sain jo inspiraation omiin sukkiin: suunnittelin tuosta punaisesta langasta (se ei ole noin räiskyvää aniliininpinkkiä kuin salama väittää) tällaisia sukkia. Ohje vaikuttaa tosi simppeliltä, mutta toisaalta pohdin että haluaisinko hieman monimutkaisempaa kuviota… Ehkäpä pyöräytän yhdet tuollaiset haastavampaa kuviota etsiessä, onhan tuokin kaunis :)

Tein päivällä tuollaisen rouskuvan sekoituksen salaatin päälle; ohjeenkin laitoin tänne. :)

Rouskuvaa salaatin päälle

Lihaton lokakuu?

Hei. Lihaton Lokakuu. Miksi mä törmäsin tuohon vasta tänään. Ja vasta äsken, nythän on jo ilta. Tänään nimittäin päivällä lounasravintolassa lounasannosta valitessani hetken pohdin, ottaisinko hampurilaisen sijaan sittenkin kasvispihvit. Tämä pohdinta tosin ajoittui siihen hetkeen, kun tajusin, että olin jo hyvän aikaa jonottanut ihan väärässä jonossa – hampurilaiset olikin jaossa toisella tiskillä. Murrr….

Mutta aloin pohtimaan lihatonta lokakuuta. Ja tipatonta tammikuuta. Onhan noita teemoja varmasti keksitty jokaiselle kuulle. Niitä voi sitten ihmiset innokkaana noudattaa, ja tuntea itsensä epäonnistuneeksi sortuessaan näihin elämän tarjoamiin nautintoihin. Entäs, jos ei olisikaan yhtään kuukautta silleen totaalisesti ilman asiaa X, vaan viettäisikin sen sijaan vaikkapa kaksi kuukautta noudattaen kohtuuden periaatetta? Nääh, kuulostaa vaivalloiselta. Kaikki tai ei mitään. Kunhan ensin viettää lihattoman lokakuun, voi sen jälkeen alkaa paistella ensimmäistä joulukinkkuaan ja marraskuussa.

Lokakuu on nyt puolivälissä, joten lihatonta teemakuukautta on ihan turha enää aloittaa. Yksi mahdollisuus olisi toki viettää esim. “lihaton lokakuun viimeinen viikko”, mutta ehkä nyt sitten osallistun vain kertomalla lihattoman ruokajutun, eli että kuivasin tässä kolme litraa suppilovahveroita. Ne on torilta, en käynyt metsässä samoilemassa.

Suppikset

Tiedän ettei mun jutussa ollut päätä eikä häntää. Harvemmin mun jutuissa on, ja lisäksi voisin oikeastikin viettää tuon juuri kehittelemäni lihattoman lokakuun viimeisen viikon. Tai lihaton lokakuun loppuviikko, se rimmaa paljon paremmin. Asiaan varmaan kuuluu, että hihkun nyt täällä että HAASTAN KAIKKI MUKAAAAAAAN!!!

Ruusukaaleja

Eilen aamuauringossa sai niin kivoja kuvia auringonvalon ja vaaleanvihreän yhdistelmästä.

AamupalaElovena-minuuttipuuroa, Keisarin-morsian teetä ja jotain jyvientäyteläistä paahtista

Voi ei, tää mun blogi alkaa vaikuttaa jo melkein kokonaan ruokablogilta… Mutta siitäkin huolimatta: mun on jo pitkän aikaa tehnyt mieli ruusukaalia, ja kylläpäs sopivasti Anttilassa oli tollanen pussillinen eurolla. Sillä hinnalla voi jo testaillakin kokkaustaitojaan…

Pienen googlettelun jälkeen totesin, että ilmeisesti pekoni ja ruusukaali sopii yhteen, päädyin siis soveltamaan noita raaka-aineita keskenään. Kerronpa vaan yhden asian: aika v-mäistä kuoria noita pikku myttyjä… Meinas lentää  pallerot mäkeen heti alkumatkasta, mutta noh onneksi maltoin mieleni ja sain nyhdettyä ne syömäkelpoisiksi.

Ruusukaali

Tuloksena oli ihan kelpo setti: Ruusukaali-pekonipaistos

Tänää voisin hakea vielä toisen pussin ja kokeilla ihan pelkkää höyryttämistä.

Itsenäisyyspäivä

Tänä vuonna itsenäisyyspäivä oli vähän erilainen kuin viime vuoden itsenäisyyspäivä – mutta ei se mitään, on tää Turkukin ihan ok… Sain siskon tänne seuraksi, ja vihdoinkin oli jokin hyvä syy tehdä juustokakku! On tehny jo aika kauan mieli, mutta en viitti tehdä pelkästään itselleni, aika sikamaista vetää yksin koko kakku… Nam nam, oli kyllä hyvää :) Lisäksi vielä luottopatongit… Illalla piti lähteä käymään yksillä jossain kuppilassa, mutta molemmilla oli maha niin täynnä ettei voinut liikkua mihinkään :D

Juustokakku

Patongit

Kaivelin nyt itsenäisyyspäivän aikoihin myös mun jouluisen poro-tuikkutelineen käyttöön… Ja huomasin, että oon näköjään tehnyt saman homman viime vuonna samaan aikaan, tai ainakin tuolla viime vuoden itsenäisyyspäiväpostauksessa oli myös kuvailtu kynttiläporoja :D

Porokynttilät

Odotan jo, että ensi viikolla pakenen pohjoiseen viettämään joulua oikeiden porojen keskelle… Ainiin, Turkuunkin on ilmestynyt jonkinlainen joulutori! sen voi missata, ei ole nimittäin kovinkaan suuri. Toi piparkakkutalo on kyllä ihan söpö.

Turun Joulutori

Viherpiiperrystä

On lähiaikoina ilmeisesti ollut kovinkin kiireistä, kun en ole tänne ehtinyt kirjottelemaan. Nyt vihdoin on tärkeää asiaa, jonka haluan jakaa kanssanne ja jolle on yksinkertaisesti löydettävä aikaa: herneenversot.

Aloin ihmettelemään, miksi en ole jo aikaisemmin älynny itse kasvattaa noita… Ne on ihan sikahyvää naposteltavaa, ja tekee ruuasta kuin ruuasta juhlallisen näköisen :) Kaupassa mun mielestä suhteellisen kalliita tuohon riittoisuuteen nähden, mutta itse tehtynä lähes ilmaisia.

Teininä harrastin linssien idättämistä (kyllä, olin myös kasvissyöjä ja asuin purku-uhan alla olevassa talossa ja makkarin seinä oli oranssi ja ja ja…) joten päädyin, että osaan päätellä myös miten herneiden kanssa toimitaan :)

Eli otetaan rautalanka käteen, ja aletaan töihin: Osta kaupasta kuivattuja, vihreitä herneitä (maksaa alle euron pussi), sekä hanki jonkinlainen kasvatuskulho. Tarvitset siis vajaan kourallisen herneitä yhteen satsiin, riippuu tietty kuinka iso kasvatuskulho on käytössä – hernekset saa olla aika tiiviistii siellä. Ensin herneitä liotetaan vedessä yön yli, jonka jälkeen ne heitetään ohuen multakerroksen päälle kasvamaan. Multaa ei tosiaan tarvitse paljoa, itse kourasin pari lusikallista lähimmästä kukkapurkista. Ripottelin myös vähän multaa siementen päälle, vaikke se ei ole pakollista: ideana ei ole haudata herneitä. Herneet pidetään pimeässä vielä siihen saakka, että ekat lehdet ilmaantuu. Itse hoidan tämän esikasvatuksen aina asiankuivauskaapissa. Sitten vaan mahdollisimman valoisalle paikalle, ja tuloksia syntyy nopeasti! Rousk rousk vaan. Niin, ei kannata kastella liikaa: itse pidän mullan kosteana vaan kastelemalla suihkepullolla. Netistä luin vinkin, että kun satoa korjaa, kannattaa jättää alimmat lehdet paikoilleen, niin varret kasvattaa vielä toisen erän. Itse kyllä laitoin uuden erän tulemaan toiseen purkkiin… :) Katsotaan kuinka pian kyllästyy!

Lisäksi vielä, ihmettelen kovasti miksi mun tomaatit on edelleen hengissä ja pukkaa uutta pikkutomaattia. Onhan ne siis kuihtuneita ja muutenkin epämääräisen näköisiä, mutta… Näköjään tuotteliaita kavereita.

Klockan sex hos Eeva

Eilen starttas meijän neljän tähden illalliset, debyyttinä oli Klockan sex hos Eeva (tiedättehän, ruotsalainen versio tuosta illallisohjelmasta on Halv åtta hos mig… ja meidän illalliset on kello kuudelta alkavia)

Kaikki varmaan jo tuntee konseptin; on esimerkiksi neljän hankilön ryhmä, joista jokainen vuorotellen järjestää illalliskutsut. Illan host tarjoaa kolmen ruokalajin illallisen ja pitää huolta, että vieraat viihtyvät. Peli on raakaa, joten illan päätteeksi vieraat arvostelee kuinka hyvin emäntä (/isäntä) on onnistunut ruoan laitossa, ja millainen on ollut illallisten tunnelma, onko ollut viihdyttävää ohjelmaa jne. Eniten pisteitä saanut voittaa! (yllättävää.)

Aloitusillallinen oli kamala… Jokainen ruokalaji oli niin täydellinen, ettei ole mahdollista laittaa paremmaksi :(

Illan menyyy olikin:

Alkuruoka:
Halloum-melonisalaatti


Pääruoka:
Lohipasta ja rosmariinifoccacia

 

Jälkiruoka:
Suussasulava suklaakakku

Kaikki ruoat oli yksinkertaisesti ihan täydellisiä. Ensi viikolla olis mun emännöimisvuoro, ja kamalat paineet! Oon ajatellut että oon hyvä kokkailemaan, mutta toisaalta mun “taidot” on sitä, että teen aika vähistä raaka-aineista hyvää ja mielikuvituksellista perusruokaa. Kamalat paineet tulee tällaisesta, jos joutuu tekemään jotain juhlahtavampaa ruokaa :D

Lisäksi mulla on hieman ongelmana tämä, että kun en nyt ole ollut töissä, ja vaikka budjetoin mun rahat niin että ne riittäis loppuvuodeksi, niin yllättäen tuo tili on hieman tyhjentynyt hmm… Noh, ehkä otan low budget menun, ja katson mitä pikkurahalla saa aikaiseksi :) Siinä on varmasti haastetta kerrakseen. Mahdollisesti siitä jopa lohkeais bonuksena säälipisteitä?!

Oli ihan huippua kun sai vain astua valmiiseen pöytään, ja joku tarjoili säännöllisin väliajoin herkkuruokaa nenän eteen. Nam nam, hyvä konsepti ja tällaisia iltoja lisää… :)))