Itsenäisyyspäivä

Tänä vuonna itsenäisyyspäivä oli vähän erilainen kuin viime vuoden itsenäisyyspäivä – mutta ei se mitään, on tää Turkukin ihan ok… Sain siskon tänne seuraksi, ja vihdoinkin oli jokin hyvä syy tehdä juustokakku! On tehny jo aika kauan mieli, mutta en viitti tehdä pelkästään itselleni, aika sikamaista vetää yksin koko kakku… Nam nam, oli kyllä hyvää :) Lisäksi vielä luottopatongit… Illalla piti lähteä käymään yksillä jossain kuppilassa, mutta molemmilla oli maha niin täynnä ettei voinut liikkua mihinkään :D

Juustokakku

Patongit

Kaivelin nyt itsenäisyyspäivän aikoihin myös mun jouluisen poro-tuikkutelineen käyttöön… Ja huomasin, että oon näköjään tehnyt saman homman viime vuonna samaan aikaan, tai ainakin tuolla viime vuoden itsenäisyyspäiväpostauksessa oli myös kuvailtu kynttiläporoja :D

Porokynttilät

Odotan jo, että ensi viikolla pakenen pohjoiseen viettämään joulua oikeiden porojen keskelle… Ainiin, Turkuunkin on ilmestynyt jonkinlainen joulutori! sen voi missata, ei ole nimittäin kovinkaan suuri. Toi piparkakkutalo on kyllä ihan söpö.

Turun Joulutori

Joululomailua

Selvisin matkastani Suomeen, ja nyt on joululoma käsillä. Tammikuun alussa odottaa pari tenttiä joihin luettavaa riittäisi, mutta… Mutta… Aloitan ihan pian! Olen hieman kierrellyt pikkukylien kirpputoreja ja neulonut villasukkia. Ihan mukava hetkeksi unohtaa kaikki “pitäisi tehdä” -asiat ja vain oleskella.

Kaikista kämäsimmät pikkukylien kirppikset on parhaita aarreaittoja: sieltä voi löytää halvalla varsinaisia aarteita!

Tällä kertaa en valitettavasti löytänyt yksiäkään kenkiä, mutta muutaman kivan jutun silti:

Tällä kaikella oli hintaa yhteensä 5 euroa; kierrätys kannattaa!

Äiti vaan totes että kassilma taas vauhdissa… Mun on valitettavasti ihan pakko aina adoptoida kaikki tuollaiset vanhat hassut laukut :) Toi yllä olevan kuvan yhdistelmä näyttää melko mammamaiselta, mutta ei tuo onneksi päällä niin mahdottoman juntti ole. Mukavan pitkä mallikin vielä, ja mulla on ollut suunnitelmissa neuloa just tuollainen :) Kiitos mammat, kun kyllästytte vaatteisiinne ja asusteisiinne ja myytte ne halvalla minulle!

Jee :) Mutta edelleen ihmettelen, missä on lumi? Jouluun ei ole enää montaa päivää!

 Ps. Laitoin tuohon sivuun myös Goolen kävijäraadin, joten blogia voi lukea nyt myös Bloggerin tai Googlen tilin kautta :)

Kyl määki Turuuus

Reissu Suomen entiseen pääkaupunkiin oli mitä onnistunein. Itse kylä ei kyllä toivottanut mua kovin tervetulleeksi; heti joku pöpö kävi kimppuun ja lauantaina heräsin kurkku tositosi kipeenä ja sain päälle aika kivan taudin. Nyt seitsemän pakettia nenäliinoja takanapäin, eikä loppua näy.

Saatoin tietty myös vilustuttaa itseni, koska perjantaina tuli räntää vaakasuoraa taivaalta ja en muistanu ottaa pipoa mukaan. Kävin siis ostamassa illaksi puikot ja kerän lankaa, ja seuraavana päivänä pää voikin jo paljon lämpimämmin.

Oranssi väriläiskä muuten tylsän väriseen vaatetukseen.

Tästä kuvasta ei tullu kauheen hyvä, se heilahti just naaman kohdalla ja sai mut näyttämään melko häiriintyneeltä… Mutta Linda pilkkas mua muotibloggaajaksi kun otti kuvaa, joten yhden kuvan jälkeen tällainen filmailu sai riittää… :P Pipon ohje: Puolihelmineuleinen pipo.

Muuta hienoa tapahtunutta: löysin vihdoinkin, vuosien tauon jälkeen taas suosikkinuudeleitani China Marketista (Brahenkatu 4)! Voi onnenpäivää. Oon tuolta kyseisestä puljusta kantanut nuudeleita kotiini jo ainakin 6 vuotta. Nyt sieltä löytyi taas Mama’s -merkin oikeanlaisia riisinuudeleita <3 Pakkaus oli vaan muuttunut joten toi löytö oli ihan sattumaa. Kävin tässä muutaman vuoden tauon jälkeen jo epätoivoiseksi, katselin saako noita tilattua jostain päin nettiä. Toinen hieno juttu oli, kun Lindan kämppis sai vihdoinkin aidon Ressu Redfordin nimmarin; hänellä on valokuva, johon hän on pienenä itse väärentäny Ressun nimmarin. Viikonloppuna hän onnistui saamaan tuohon valokuvaan lisäksi ihan aidonkin, mahtavaa! :D

Lauantaina oli pikkujoulut tyttöjen kans, mentiin ensin syömään ylihintaiseen ravintolaan ja sen jälkeen entiseen Poroon eli nykyiseen Auraan hippaamaan. Muiden luovutettua päädyttiin Lindan kanssa käymään (maksamatta) myös varsinaisen bailupuolen Priiman puolella, koska oon kuullu siitä pelkästään huonoa. Ja ah, se täytti kyllä kaikki ennakkoasenteeni: ollapa taas nuori!

 Nolooo?!

Kaks vanhaa haahkaa paikassa, jonka keski-ikä on maksimissaan 17,5 vuotta. Oltiin NIIIN väärässä paikassa. Äkkiä pois. Koko Turusta. Ja Tallinnaan takas. Kyllä kissat oli iloisia kun tulin taas kotiin!

Itsenäisyyspäivä

Luonnollisestikaan täällä Suomen itsenäisyyspäivä ei ole vapaa. Viime vuonna muistan tuona pyhäpäivänä lukeneeni paniikissa seuraavan päivän tenttiin ja juhlia siinä sivusilmällä katsellen, mutta onneksi tänä vuonna meni päivä hieman eri tahdissa.

Linnan juhliin en kutsua saanut, mutta sen sijaan suurlähettilään itsenäisyyspäivävastaanotolle. Porukkaa oli ihan pipona, hyvät cocktail-palat, viiniä, ja Tallinnan Suomalaisen koulun lapset laulamassa kansallislaulun suomeksi ja viroksi.

Päädyin, että koska juhlat on ennen kuutta, juuri ja juuri polvet peittävä mekko on sopivan mittainen. Mulla oli lisäksi musta huivi peittämässä olkapäitä, ja koruna oli yksinkertainen kultainen koru pienellä kivellä, sain sen parilta kaveripojalta kun täytin 18. Niinpä, kaksi poikaa päättää ostaa lahjaksi korun, joka on vielä kauniskin :)

Mekossa on edessä tuollainen kangaskaistale, joka saa helman näyttämään epäsymmetriseltä.

Yleensä käytän vain hopeaa, mutta tämän kertainen kultainen linja jatkui korun lisäksi myös kengissä.

Yllättävän hyvä ja edullinen löytö: mukavat jalassa ja vielä sievemmät kuin sika pienenä!

Siinä kun sitten lähdin kotiin päin juoksemaan, vedin ekassa alamäessä tämän talven ensimmäiset ja lähivuosien komeimmat lipat, ja huomasin pyöriväni vetisessä maassa vaatteet märkänä ja kankku hellänä. Niin, nyt on tosiaan sitä “lunta” sitten tullu, ja ihan varoituksena kaikille, että jos tarpoo vetisessä loskassa sileäpohjaisissa kengissä, voi olla hieman liukasta :)

Mustaan pukuu sopii myös mainiosti hopeanharmaa karvapuuhka.

Presidenttikin on lähettänyt tervehdyksensä ulkosuomalaisille yhteisöille. Hänen itsenäisyysvastaanottoaan pääsin katsomaan hieman myöhässä, jolloin seurana oli Annastiina sekä hyvin suomalainen Fazerin suklaa. :)

Onneksi tälläkin puolella Suomenlahtea näkyy Ylen kanavat :) 

 En paljoa makeaa yleensä syö, mutta Fazerin pähkinärouhesuklaa, nam! <3 Fazerin suklaa hakkaa ihan mennen tullen Kalevin suklaat!

Ei valitettavasti ollut Suomi-kynttilää enkä myöskään saanut sytytettyä kynttilää kello 18, mutta tuo hopeinen kävi ihan hyvin juhlakynttilästä ja poro-kynttiläalusta nyt on vaan niin söpön jouluinen :)

Kissat on luonnollisesti uskomattoman kiinnostuneita kynttilöitä… Ei voi jättää pieneksikään hetkeksi vahtimatta. 

Onnea nyt sitten Suomi 94v! Sopiiko, että tulen Linnan juhliin, kun täytät 100v?