Syksyn värit

Huomasinpa huomaamattani pukeutuneeni niin syksyisiin väreihin, että voisin melko helposti piiloutua maahan pudonneiden lehtien sekaan. Syksynvärit1Syksyiseen värikokonaisuuteen kuuluu vielä viininpunaiset, paksut sukkahousut (kenkinä tummanharmaat nilkkapituiset kumpparit). Sattui olemaan kamera kassissa, piti oikein kaivella esille ja ottaa yksi selfie tähän väliin. Kassi on uusi, sellainen vahinkohankinta joka tarttui mukaan kissanruokaostoksilla…

Syksynvärit2 Marja-aroniapensas, jonka marjat oli tarkoitus poimia ja mehustaa. Vau mikä syysasu kasvilla; punaiset lehdet ja tummansiniset marjat on melko voimakas yhdistelmä.

Syksynvärit3 Pihlajanmarjat, ketun mukaan melko happamia.

Nämä kaverit jos jotkut tietää jotain syksyn väreistä:

Syksynvärit4Mua ei kyllä niin vaan hämätä, tänään löysin jo ihan kohtuullisen saaliin suppilovahveroita. Lisää lähden etsimään kunhan saan tämänpäiväisen erän kuivattua.

Syksynvärit5

Edelliseen postaukseeni haluaisin lisätä: eilinen Posse-jakso ei ollut kovin vakuuttava, Aku urheiluliikkeessä oli ainoa hauska juttu.

Johtuukohan se tuosta eilisestä herkuttelusta, että tänään on kippee olo? Puhti ihan kokonaan pois, täytyy toivoa että yksi sohvalepopäivä riittäis.

Uudet bootsit ja muuta kivaa

Eilen surullisena pohdiskelin, että mun vanhat maiharit alkaa olla jo melko lopuillaan. Tämän pohdinnan jälkeen lähdin käymään ruokakaupassa ja sillä matkalla silmiini osuivat Anttilassa vähän samannäköiset kengät… Yllättäen ne oli nahkaa (kuten vanhatkin kengät), ja hintana sopuisat 39 euroa. Hyvä löytö mun mielestäni! Oli pakko noukkia mukaan.

Kengät2

 

Noi nauhojen edessä olevat härpäkkeet hieman epäilytti, mutta eiköhän niihin totu. Täytyy katsoa lunastaako nämä paikkansa Pomarfinnin kenkien korvaajana; vanhat monot on siis made on Finland, nämä made in India… Noh, worth of trying. Ehkä näitä voi ainakin käyttää tallikenkinä jos ei muuten miellytä. Oon vähän palaillut takaisin heppailujuttuihin vuosien tauon jälkeen… Hihii.

Kengät1

“Satuin huomaamaan, että kamera on esillä… Voisinkohan päästä myös kuvaan?”

Iltaherkut

Toinen iloinen asia on kulhollinen karkkeja ja valmistumassa olevat supervillasukat!

Valkoinen pipo

Tämmöisen pipon sain aikaiseksi hetki sitten… Pakko sanoa että parhaan mallinen pipo minkä olen tehnyt :) Kirjoittelen ohjeen tänne heti kunhan jaksan, sentään tein niin fiksusti, että että neulomisen aikana kirjoittelin samaa tahtia ylös mitä tein – jälkeenpäin on yleensä tosi ärsyttävä alkaa pohtimaan, montako silmukkaa oli missäkin kohtaa ja missä mahdoinkaan kaventaa :D

Kun inspiraatio iskee, nappaa siitä kiinni

Äitini on ammatiltaan ompelija. Äiti on aina opettanut, että parhaan ompelutuloksen saa riittävällä kärsivällisyydellä: etsi käsityölehti, etsi kaavat, piirrä kaavat, leikkaa kaavat, leikkaa kankaasta kaavan mukaiset palat…Ymmärrätte, kamalan monta vaihetta? Ja tässä kohtaa ei olla vielä edes yhdistetty kangaspaloja millään tavalla!

Silloin kun inspiraatio iskee, niin ei mitään kaavoja ehdi alkaa etsimään. Ja jos sopivat kaavat löytyy, kenen mielenkiinto riittää enää varsinaisiin ompeluhommiin siinä kohtaa, kun on kolme tuntia taistellut pelkkien kaavojen luomisen kanssa? Sen vuoksi valitsen yleensä helpomman reitin. Leikkaan kangasta vähän silleen sinnepäin ja ompelen niistä valmiin vaatteen valmiiksi. Tadaa! Toi “helppo reitti” oli sarkasmia. Tässä hommassa pätee sanonta “minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.” Eli sen vitutuksen.

Olin keväällä Viron Suomen-suurlähetystön itsenäisyyspäivävastaanotolla, ja päätin siis tehdä näihin juhliin mekon, kun satuin kaupassa näkemään just sopivan väristä kangasta – sininen, musta ja valkoinen oli kaikki just hyvin edustettuina! Ai hitsit, noistakin juhlista on siis jo melkein vuosi, hieman hidasta raportointia on ollut tästäkin mekkoasiasta…

Mekko1

Tämä yksiolkaiminen malli on ihan tuttu juttu mulle, tuollaisesta mallista on tullut värkättyä myös harmaa iltapuku. Tähän uuteen mekkooni käytin yhtä, siis tasan yhtä kaavaa, joka kuuluu siis mekon yläosan etupuolelle. Loput mekosta on improvisaatiota. Toki tämä ainokainen kaavakin on väärän kokoinen, namely too small, eli sitäkään ei ihan sellaisenaan voi käyttää…

Mekko2

Kokosin siis kaiken kärsivällisyyteni ja tsadamskis vain, tein mekon! Luonnollisesti edellisenä päivänä ennen juhlia, ja junamatkalla Helsinkiin päättelin langat jne. Sain sentään kehuja, ja toki ylpeänä muistin aina mainita että jooo itte oon tehnyt ;) Nämä kuvat on otettu piiiitkän päivän jälkeen yösijani luona, eli en varsinaisesti ole hehkeimmilläni enää, lisäksi mulla ei itse juhlavastaanotolla ollut hiukset ponnarilla :)

Mekko3

Hah, ei nyt liian asialliseksi ryhdytä; kevään loskakeleissä kulkukenkinä kuitenkin maiharit!

Tarinan opetus on siis se, että käytä kaavoja, niin pääset helpommalla. Jos et halua käyttää kaavoja, hanki ihmeessä mallinukke, jonka päälle voit helposti sovitella vaatetta kaikissa valmitusvaiheissa. Voin kokemuksesta kertoa, että se on hippasen rassaavaa yrittää kiinnittää nuppineuloja kertomaan sopivaa saumankohtaa, kun vaate on päällä ja sitten kun otat sen pois päältä niin ne nuppineulat on jo tippuneet lattialle ja yksi kissa jo yrittää syödä niitä ja ja ja ….. Niin, mulla ei tosiaan ole mallinukkea. Se on toivelistalla.

Eikun tarinan opetus voisi sittenkin olla se, että jos inspiraatio iskee, niin kyllä sä siitä selviät ilman kaavojakin, kunhan käytät kärsivällisyyttä. Kangasta mun mallailee itsensä päälle ja sen mukaan muotoilee vaatetta, saa ainakin omalle vartalolleen sopivan ja muutenkin mieleisensä. :)

Tsemppiiiii ja pitkää pinnaa! (Noita pitkiä piuhoja kai tarvitaan muutenkin tähän aikaan vuodesta aika paljon..)

Luottolenkkarit

Esittelen nyt teille luottokenkäni. Kengät ostin Kagasniemen pieneltä kirpputorilta vajaa pari vuotta sitten, joten pari syksyä ja talvea olen jo ehtinyt niissä tallustella. Mun mielestä parasta on, että se tällaiset kevyet maiharit käy kaikenlaisten vaatteiden kanssa. Kengät on nahkaa, joten tuo väri aina vähän tuntuu kuluvan… Onneksi on keksitty kenkäplankki, jonka kanssa voi aina palauttaa jalkineet kuosiin!

Arvaatteko, kumpi on ennen ja kumpi jälkeen hoidon..?

Parasta on, että nää on ihan täydellisen kokoiset, malliset, ei hierrä, voi kävellä miljoonia kilometrejä… Ja maksoi KAKSI EUROA. Siis kaksi euroa, se mamma joka nämä heitti myyntiin, ei ole ymmärtänyt näiden arvoa… Koska mä en luovu näistä koskaan!

Made in Finland


Tuunaus valmis!

Ehkäpä ostan vielä uudet nauhat, niin nää on as good as new. Ahh näiden kenkien kanssa on kyllä ollut rakkautta ensi silmäyksellä, ja tämä suhde kestää till the end.

Ja nyt mun täytyy käydä varovaisesti tiedustelemassa, josko kattimaakarit tekis hieman tilaa sohvalla ja pääsisin aloitamaan perjantai-iltani sarjojenkatselumaratonin. Hyvät tsäänssit on, että joudun istumaan lattialla…

Extreme kevätteko

Olen nyt pari päivää tunnustellut uutta ikää. Ja ihan oikeasti tuntuu vanhemmalta. Synttäripäivänä yritin juoda, mutta ei tehnyt edes mieli alkoholia. Seuraavana aamuna oli kuitenkin hieman hutera olo niistä muutamasta juomasta mitkä loppujenlopuksi join. Lauantai-iltana menin nukkumaan puoli 12. Hyppäsinkö suoraan nelikymppiseksi?

Eilen oli tosi lämmin päivä. Uskaltauduin ekaa kertaa ulos t-paidassa! Luonnollisesti myöhemmin oli sitten pakko lainata takkia…

Mulla ei ole kotona kokovartalopeiliä, siis elän pelkän vessan kasvopeilin varassa, joten yleensä tarkkailen asuani siinä kohtaa kun olen hississä matkalla alakertaan. Tässä asussani siis on huomionarvoista se, että MENIN ULOS ILMAN PITKÄHIHAISTA PAITAA! Oon ihan tosi paha vilukissa ympäri vuoden, joten mulla oli ihan tosi extremeolo olla ulkona ilman takkia! Asia vaati ehdottomasti todisteita.

Toi musta löysä paita on ollu maailman paras ostos. Sen alla voi käyttää normi t-paitaa tai toppia, pitkähihaista pooloa, se sopii niin hameen kuin housujenkin kanssa ja ihan joka asuun! Sen takia käytänkin sitä IHAN LIIKAA.

Jos tälle hissinpeiliposeeurauslinjalle lähdetään, niin tässä on kuva myös määränpääni hissistä :D 

Päätettiin lähteä leffaan, ja just sopivasti meni Pirates of the Caribbean nelonen. 3D leffat on täälläkin kalliimpia kuin normileffat, ja lauantai-illan näytöksestä normihinta on 7 euroa. Onneksi olen Kinofänni, joten mun lippuni oli 6,40e.

Überkoleet 3D-lasit! 

Pohdittiin sitä, kun joskus muutaman vuoden päästä on keksitty kuinka 3D leffoja voidaan tehdä ilman, että täytyy pitää näitä laseja päässä, muistellaan huvittuneena niitä aikoja kun “ihmiset istui leffassa ne hölmöt lasit päässä, hohhoh!”

Leffa ei ollu mitenkään erityisen mukaansatempaava tai hauska… Mun vieressä istuva jätkäkin koko ajan huokaili sellasia syviä, lohduttomia huokauksia :D Hienosti tehty, ja kuten on helppo arvata, tällaiseen leffaan 3D-efektit sopii enemmän kuin hyvin. Ekan 40 sekunnin aikana Annastiina jo hyppäs puoli metriä ilmaan ja tarras mun kädestä kiinni. Onneksi olin varautunu tähän ja siirtäny jo popparit toiseen käteen…

Olihan poseeraukset tarpeeksi teinejä? Nuorentavia? Ihq <3 Huomatkaa myös, et mulla kännykässä pinkki takakuori :D

Kevään muotia

Oon aika varma, että kevätmuotiin kuuluu turkikset, joten aloitin tämän muodin edelläkäymisen jo hyvissä ajoin.

Sinikettu on siis niin OUT, tän kesän juttu on venäjän sininen (tää mun kyl ei välttämättä oo aito), niitä on aika paljon tarjolla täällä Virossa. Löysin aamulla mun kaapin nurkasta ja ajattelin laittaa tänää päälle. Tosi helppo pukea, riisuminen on toisinaan hieman vaikeampaa.

Tosi elävän näköinen, mä en oo ihan varma että onko tää tekoturkista vai ei, mutta tää kyl kimaltelee tosi kivasti. Lämmittää mukavasti niskaa, ja siinä on kans joku värinätoiminto toisinaan (en tiiä miten sen saa pois päältä).

Tollanen harmaa viel tosi kivati sopii violettiin paitaan. Mun mielest tällasta turkissomistetta ei oo kauheen kallis hankkia, mut ylläpitokustannukset on yllättävän korkeat, ja sitä täytyy huoltaa aika paljon että se pysyy siistin näkösenä.

Come to Mama!

Tänää kävin shoppailemassa. On äitienpäivä, ja oon aika varma että mun kissalapset halus, että hankin jotain kivaa itselleni. Joten ostin parit tennarit:

En osannut päättää olisko punaset vai siniset kivemmat, joten otin molemmat… Lisäksi pinkit tennarit oli ostoslistalla, ja onneks löysin sellaset. Hetken taas kelpaa tassutella kivan värisilllä tossuilla!

Toi yllä oleva kuva on hieman epärealistinen, joten tässä vielä kuva, miltä tossut tulevat näyttämään in real life:

Ja minun äitiin sopii kovin hyvin tämä biisi:

Aina ei ole ollut helppoa, mutta olen saanut hyvät eväät elämään ja siinä selviytymiseen.

Erotit mulle oikeen väärästä,
Rakkaus ei kiinni rahan määrästä.
Annoit aina tarvittavan elämässä,
Kunpa voisit olla ylpee minästä.